Typpyluteet – Pentatomidae
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Usein iso- tai keskikokoisia, leveitä ja soikeanmallisia luteita, joille tunnusomaista on takaruumiin puoliväliin ulottuva kolmiomainen pikkukilpi. Muodoltaan typpyluteet ovat kilpimäisen kuperia, mistä niiden englanninkielinen nimi (shield bugs) on oletettavasti peräisin. Väritykseltään typpyluteet ovat usein rusehtavia tai vihertäviä, mutta seassa on myös huomiota herättäviä punaisenkirjavia lajeja.
Typpyluteiden pää on leveä, verkkosilmät ovat etuselän etunurkkien lähellä ja pistesilmät ovat kehittyneet. Tuntosarvet ovat 5-jaokkeiset, nivelkärsä 4-jaokkeinen ja nilkat 3-jaokkeisia.
Typpyluteet tunnetaan parhaiten niiden kyvystä erittää epämiellyttävää hajua.
Elinkierto
Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen, mutta siivetön. Typpyluteiden toukka- eli nymfivaiheet voivat olla värikkäämpiä kuin aikuiset.
Elintavat
Käyttävät pääasiassa ravinnokseen kasvien nesteitä, osa on petoja ja saalistavat muita hyönteisiä.
Erittävät puolustautuessaan pahanhajuista yhdistettä, jonka avulla pyrkivät karkottamaan saalistajat pois.
Voimakkaita lentäjiä.
Elinympäristö
Tavallisesti avoimissa kulttuurivaikutteisissa ympäristöissä, kuten niityillä, puutarhoissa ja joutomailla.
Viitteet
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Heimala, V. & Lindqvist, L. 2020: Eläintuntemus: Kurssimoniste. Biotieteiden laitos, Helsingin yliopisto. 121 s.
Rintala,T. & Rinne, V. 2010: Suomen luteet. — Hyönteistarvike TIBIALE Oy. 352 s.