Vyömehiläiset – Melittidae

Vyömehiläiset ovat erakkoina maahan pesiviä mehiläisiä. 

Vyömehiläisten takasiiven tyviluiska (jugal lobe) on lyhyempi kuin takasarka. Huulirihmojen jaokkeet ovat samankokoiset ja sylinterimäiset. Monilla heimon lajeilla (Suomessa suvut Dasypoda ja Melitta) on takaruumiissaan vyömäisiä kuvioita.

Reilu 200 lajia käsittävä heimo on yleislevinneisyydeltään pohjois-temperaattinen ja afrikkalainen.

Parittelu tapahtuu usein kukilla, joista lajit keräävät ravintonsa.

Koiraat kuoriutuvat ja ilmestyvät muutamia päiviä ennen naaraita. Parittelun jälkeen naaraat kaivavat maahan kolon ja sen perälle kammioita, joihin ne kantavat siitepölyä takajaloissaan. Jokaiseen kammioon se munii yhden munan. Kehittyvä toukka syö siitepölyä ravinnokseen, talvehtii, koteloituu ja kuoriutuu aikuisena seuraavana vuonna.

Vyömehiläiset ovat oligolektisiä eli ne hakevat mettä ja siitepölyä vain muutamilta lähisukuisilta kasvilajeilta.

Michez, D. 2008: Monographic revision of the melittid bees (Hymenoptera, Apoidea, Melittidae sensu lato). - In Proceedings of the Netherlands Entomological Society Meeting. (19) (pp. 31-39).