Yhteiskunta-ampiaiset – Vespinae

Yhteiskunta-ampiaiset ovat tunnetuimpia ampiaisia, sillä yleensä kun puhutaan "ampiaisista", tarkoitetaan juuri yhteiskunta-ampiaisia.

Yhteiskunta-ampiaiset ovat keskikokoisia tai isoja ja väritykseltään mustan- ja keltaisenkirjavia. Niiden suuret verkkosilmät ovat voimakkaasti ja syvään kaartuneet, jolloin verkkosilmien sisäreunaan muodostuu lahdeke ja silmät ovat siten muodoltaan lähes sirppimäiset. Koiraiden tuntosarvet ovat pidemmät kuin naaraiden: koirailla on 13 tuntosarvijaoketta ja naarailla 12. Yhteiskunta-ampiaisten etuselkä yltää siiven tyvisuomuihin asti ja levossa niiden siivet ovat takaruumiin päälle pitkittäin laskostettuina.

Suomen suurin ampiaislaji, herhiläinen (Vespa crabro), kuuluu yhteiskunta-ampiaisiin.

Paritellut kuningatar herää keväällä ja rakentaa pesän yksin. Se munii pesään munia, joista kuoriutuu toukkia, joista kehittyy työläisiä. Työläiset ovat naaraita ja ne huolehtivat pesän puolustamisesta, rakentamisesta ja poikasten ruokkimisesta. Loppukesällä kuningatar munii koiraspuolisia munia, joista kehittyy kuhnureita sekä munia, joista kehittyy uusia kuningattaria. Uudet kuningattaret ja kuhnurit lähtevät pesästä ja parittelevat. Vain uusi kuningatar talvehtii. Syksyn tullen pesän yhteiskunta hajoaa, kun vanha kuningatar kuolee.

Yhteiskunta-ampiaisiin kuuluvilla loislajeilla ei ole työläisiä, vaan ne orjuuttavat isäntälajiensa työläiset.

Aikuiset käyttävät ravinnokseen kukkien mettä, siitepölyä, raatoja ja makeita nesteitä. Poikasia ruokitaan muilla hyönteisillä.

Yksivuotinen pesä rakennetaan paperimassasta, jota yhteiskunta-ampiaiset keräävät puusta.

Hakiessaan ravintoa kukilta yhteiskunta-ampiaiset toimivat pölyttäjinä ja kerätessään hyönteisravintoa toukilleen ne säätelevät ihmisen tuholaisina pitämien lajien, kuten kirvojen, kantoja.

Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.