Seinäkoloampiainen – Ancistrocerus parietinus

Pituus: koiras 9-14 mm ja naaras 12-16 mm. Tauksen sivujen ja takaosan selvät pintakirjailut tekevät niistä rosoiset ja himmeät. 2. vatsakilven etuosassa olevan poikittaisen uurteen takareuna on sivuprofiililtaan enemmän tai vähemmän tasainen tai jopa kovera. 2. vatsakilven takaosan muoto on sivuprofiililtaan kupera. Poikittainen uurre on suikea, keskeltä selvästi leveimmillään ja sivuja kohti kapeneva. Poikittaisen uurteen muodossa on hieman vaihtelua. 

Naaraiden takaruumiin selkäkilvissä 1.-5. keltaiset poikkijuovat ja 6. selkäkilvessä keltainen läiskä. Tuntosarvien alapuolen väritys vaaleankeltainen. 

Koiraiden silmän etureunan ja tuntosarvien tyvien välillä ei keltaisia kirjailuja. 1.-5. selkäkilpien takareunat keltaiset. Tuntosarvien viimeinen jaoke kaventuu tasaisesti tyvestä kärkeen. Keltaista vatsakilvissä 2.-6. Keskilonkkien etupuoli musta.

Norjassa on tavatty yksilöitä joiden kirjailut ovat valkoisia.

Seinäkoloampiainen pesii monenlaisissa maan yläpuolisissa koloissa kuten kasvien varsissa, kovakuoriaisten puuhun tekemissä koloissa tai kaarnan halkeamissa. Pesän tilkeaineena on savi. Jälkeläisten ravintona on pikkuperhosten tai kovakuoriaisten toukat, joita naaras saalistaa useita toukkakammiota kohti. Lentoaika kestää kesäkuusta aina elokuulle saakka. Koiraiden pitkä lentoaika Suomessa viittaisi siihen, että lajilla voi hyvissä oloissa olla kaksi sukupolvea vuodessa. Pesäloisena tavataan seinäkultiaista (Chrysis impressa) sekä mahdollisesti myös isokultiaista (C. longula). Nuoruusvaiheiden loisena tavattu hentokiilukaislajia Melittobia acasta (Eulophidae).

Seinäkoloampiaista tavataan usein pihoilla ja rakennuksilla, mutta myös aurinkoisilla metsänreunoilla ja hakamailla. Ruotsissa lajia on saatu mm. kalliomänniköihin ja jalopuumetsiin sijoitetuista keinopesistä.

Douwes, P., Abenius, J., Cederberg, B., Wahlstedt, U., Hall, K., Starkenberg, M., Reisborg, C. & Östman, T. 2012. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Steklar: Myror–getingar. Hymenoptera: Formicidae-Vespidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 382 s.

Paukkunen, J., Berg, A., Soon, V., Ødegaard, F., Rosa, P. 2015. An illustrated key to the cuckoo wasps (Hymenoptera, Chrysididae) of the Nordic and Baltic countries, with description of a new species. ZooKeys 548: 1-116.

BWARS: Ancistrocerus parietinus

Yleinen laji Suomessa. Tavataan aina Peräpohjolan korkeudelle asti.

Seinäkoloampiainen esiintyy Iberian niemimaata lukuunottamatta lähes koko Euroopassa. Se on tummakoloampiaisen (A. trifasciatus) ohella Pohjoismaiden yleisin koloampiaislaji.