Hentosudenkorennot – Zygoptera

Pääosin pienikokoisia sudenkorentoja.

Tämän pinkan tietokortti käsittelee toukkavaiheita:

Toukka on pitkänomainen, hoikka, hento, enintään parin sentin mittainen. Toukan päässä on tuntosarvet, verkkosilmät ja ulosammuttava pyyntinaamari, joka on levossa taitettuna pään alapuolelle. Pyyntinaamarin päässä on pihdit. Toukalla on kolme raajaparia ja selässä kaksi paria siipien aihioita. Takaruumiin kärjessä on kolme lehtimäistä kidusta.

Hentosudenkorentojen toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiin kärjessä. Aitosudenkorentojen (Anisoptera) toukilla ei ole ulkoisia kiduksia.

Kaikki lajit viettävät toukkavaiheensa vedessä. Toukkavaihe voi kestää jopa useita vuosia. Parittelussa koiras tarttuu naaraasta kiinni takaruumiinsa kärjellä. Naaras vastaanottaa takaruumiinsa kärjellä sperman, jonka koiras on siirtänyt takaruumiinsa kärjestä sen tyvelle. Naaras ja koiras muodostavat niin sanotun tandemin. Naaras munii veteen joko veden pinnalta käsin tai sukeltaa kokonaan veden alle. Munat lasketaan joko veden pinnalle tai rantaviivaan, tai asetellaan vesikasveihin. Munasta kehittyy aluksi pieni esitoukka, protolarva, josta kehittyy varsinainen toukka.

Hentosudenkorentojen toukat ovat petoja, ja saalistavat pieniä selkärangattomia. Toukka vaipuu vaikeissa olosuhteissa, kuten talvella, diapaussiin. Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä esim. kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta. Sudenkorentojen muodonvaihdos on siten vaillinainen, koska kotelovaihe puuttuu elinkierrosta.

Järvet, lammet, virtavedet, jokien suvannot ja vähäsuolaiset merenlahdet. Vaatimukset elinympäristön suhteen vaihtelevat suku- ja lajikohtaisesti. Esimerkiksi Calopteryx-suvun sudenkorennot elävät vain virtaavissa vesissä.

Suomessa neljä heimoa: Calopterygidae, Lestidae, Coenagrionidae ja Platycnemidae.