Lesiäiset – Ptinus
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Eräät lesiäislajit, kuten rosvolesiäinen ja varaslesiäinen saattavat esiintyä sisätiloissa jonkinasteisina tuholaisina. Useimmat lajit elävät luonnossa lahopuissa ja puiden onteloissa tai linnunpesissä.
Tunnistaminen
Lesiäiset ovat ulkonäöltään hyvin samanakaltaisia ja lajien erottaminen saattaa olla hankalaa. Soikea peitinsiipien peittämä takaruumis ja taaksepäin kaventunut etuselkä, sekä pitkät raajat ja tuntosarvet saavat ne muistuttamaan hämähäkkiä.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Lesiäiset ovat vaaleanruskeita (koiraat) tai tummaruskeita (naaraat) ja pitkien harvojen riveissä olevien karvasukasten peittämiä. Naaraat ovat useilla lajeilla pyöreämpiä ja koiraat hoikkia ja pitkiä. Useilla lajeilla on hartioissa ja peitinsiipien kärkiosissa valkoisten suomujen muodostamia katkonaisia poikkivöitä.
Rosvolesiäisellä on 2 tuuheaa kellertävää karvatupsua etuselän tyvellä, muilla lajeilla vain harvoja karkeita kellertäviä sukasia.
Levinneisyys Suomessa
Sisätiloissa esiintyvät lajit ovat levinneet koko maahan.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Eräät lajit, kuten Ptinus fur ja Ptinus raptor ovat nykyään levinneet ympäri maailman.
Elintavat
Varas- ja rosvolesiäinen voivat käyttää ravintonaan monenlaisia kuivia eläin- ja kasviperäisiä materiaaleja ja ne saattavat pilata näitä syönnöksillään, toukkien erittämällä silkillä, ulosteillaan sekä porautuessaa puuhun koteloitumaan. Lesiäiset ovat yöaktiiviisia ja pystyvät lisääntymään alhaisissa lämpötiloissa.