Viherukonkorennon elinympäristöä uhkaavat kasvit

Vesien umpeenkasvun yhteydessä runsastuvat kasvit voivat uhata viherukonkorennon elinympäristöä. Myös esimerkiksi laajoja kasvustoja muodostavat kanadanvesirutto (Elodea canadensis) ja ulkomailla kiehkuravesirutto (Elodea nuttallii) voivat joissakin esiintymissä rajoittaa sahalehden kykyä levittäytyä ja nousta pintaan. Samanlainen vaikutus lajin elinympäristöön voi olla myös karvalehdillä (Ceratophyllum spp.).

Elinympäristön hoito-ohjeita

Sahalehden elinmahdollisuuksia hyödyttävät toimet ovat pääsääntöisesti eduksi myös viherukonkorennolle. Elinympäristön hoitotoimet tulisi kuitenkin suunnitella esiintymäkohtaisesti.

Sahalehden säilyttäminen viherukonkorennon esiintymispaikoilla voi edellyttää ranta- ja vesialueeseen kohdistuvia hoitotoimia. Sahalehteä uhkaava vesialueen umpeenkasvu tulisi estää, mutta kasvistoa ei kannata poistaa kerralla liikaa. Tarvittaessa niitto tai ruoppaus tulisi toteuttaa kaistaleittain ja siten, että toimenpide huomioi viherukonkorentojen potentiaaliset lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä sahalehden kasvupaikat.

Suojavyöhykkeillä estetään elinympäristön häviämiseen johtavaa liiallisesta ravinnekuormasta aiheutuvaa levien lisääntymistä ja vesialueen umpeenkasvua.

Vedenpinnantason ja vedenlaadun seuranta. Liian matala veden syvyys talviaikaan tappaa sahalehden, mutta laji ei tavallisesti myöskään viihdy useiden metrien syvyisillä vesialueilla. Vähintään osan elämästään kokonaan upoksissa viettävä sahalehti tarvitsee riittävän tilan ympärilleen, mutta se tarvitsee myös riittävän kirkkaan veden, jonka kiintoainespitoisuus on suhteellisen alhainen.

Voimakkaasti leviävän ja sahalehdeltä elintilaa vievän vesiruton (Elodea sp.) torjunta. Vastaavasti voi olla myös syytä rajoittaa karvalehtiä (Ceratophyllum spp.) sahalehden esiintymispaikoilla.

Viherukonkorennon esiintymispaikkojen määrää on mahdollista lisätä kaivamalla lajille sopivia lampia tai muita pienvesiä ja siirtämällä niihin sahalehteä. Kasvi ei itse levittäydy tehokkaasti, sillä uudet yksilöt saavat alkunsa tavallisesti rönsyistä. Esiintymien luominen onnistunee parhaiten, jos lähialueella on muitakin viherukonkorennon esiintymispaikkoja, vaikka lajin voi olla mahdollista levittäytyä uudelle paikalle kauempaakin. Viherukonkorennon menestyminen paikalla edellyttää myös sahalehtikasvustojen riittävää laajuutta.

Grön mosaikslända – Aeshna viridis

Inga typprover

Typprov

Inga nationella vetenskapliga samlingsprov

Nationella vetenskapliga samlingsprov