Aitosudenkorennot (Anisoptera) on toinen Suomessa esiintyvien sudenkorentojen (Odonata) alalahko. Aitosudenkorennot ovat suuria ja tukevarakenteisia hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Ne, kuten muutkin sudenkorennot, ovat väritykseltään usein kirkkaan- tai metallinvärisiä. Väripolymorfismi (värimuodot vaihtelevat lajin sisällä) on mahdollista ja sukupuolet ovat joskus erivärisiä (seksuaalidimorfismi).

Aitosudenkorentojen pää liikkuva ja pyöreä. Siinä on erittäin suuret, puolipallomaiset verkkosilmät, jotka ovat usein koskettavat toisiaan pään yläosassa; kolme pistesilmää, hyvin pienet sukamaiset tuntosarvet sekä purevat ja voimakkaat suuosat. Leuat ovat usein hampaiset. Aitosudenkorentojen selkä on vahva: keskiruumiin 2. ja 3. jaoke (meso- ja metathorax) ovat yhdistyneet ja ne muodostavat pterothoraxin. Keskiruumiissa on kaksi paria siipiä, jotka ovat suuret, kalvomaiset ja tiheään verkkosuoniset. Siipien etureunassa, lähellä kärkeä, on usein tumma siipitäplä. Siipiparit ovat samankokoiset, mutta takasiivet ovat tyviosastaan etusiipiä leveämmät ja ne kiinnittyvät keskiruumiiseen vain etureunastaant. Aitosudenkorentojen siivet ovat levossa levällään vaakatasossa ruumiin sivuilla. Aitosudenkorentojen takaruumis on pitkä ja yleensä hoikka, joskus tukevarakenteinen ja paksuhko keskiruumiin ollessa melko pieni. Takaruumiin kärjessä on kummallakin sukupuolella parilliset perälisäkkeet; koirailla on ylempien perälisäkkeiden lisäksi alemmat, jotka ovat yhtyneet yhdeksi. Naarailla on joskus munanasetin tai vain suomumainen sukuaukon suojus. Aitosudenkorentojen jalat ovat usein piikikkäät ja vahvakyntiset.

Suomessa ruumiinpituus on enimmillään noin 90 mm ja siipiväli enimmillään noin 120 mm.

Siipiväliltään Suomen suurin aitosudenkorento on isoukonkorento, Aeshna crenata, jolla takasiiven pituus on 48–54 mm. Ruumiinpituudeltaan suurin laji on purokorento, Cordulegaster boltonii, jonka takaruumis on 52–66 mm.

Toukat ovat aikuisen kaltaisia, mutta siivettömiä. Ne ovat muodoltaan rotevia ja pitkänomaisia tai lyhyehköjä. Siipiaihiot erottuvat viimeisillä toukkavaiheilla selvästi. Pää on harvoin leveämpi kuin keskiruumis. Kidukset ovat sisäiset ja näkymättömissä takaruumiin peräkammion sisällä. Toukkien peräpäässä on ominainen peräpyramidi, joka muodostuu kolmesta ulkonemasta; myöhäisen vaiheen toukilla myös pari lyhyitä peräsukasia. Toukkien alahuuli (labium) on, muiden sudenkorentojen tapaan, muuttunut pitkälle ojentuvaksi pyyntinaamariksi, joka levossa on vetäytyneenä ja pidetään tiiviisti naaman edessä. Toukkien suuosat ovat purevat.

Egentliga trollsländor – Anisoptera

Inga typprover

Typprov

Inga nationella vetenskapliga samlingsprov

Nationella vetenskapliga samlingsprov