Kåltistel – Cirsium oleraceum

Suomessa on vain yksi ilmeisen alkuperäinen esiintymä, Ahvenanmaalla, Jomalan Ytterbyssä. Se löytyi 1840-luvun alussa, ja uudelleen 1997. Lisäksi eri puolilta Suomea on lukuisia tulokasesiintymiä. Monet vanhat, usein vuosia säilyneet esiintymät Pohjanlahden satamissa ja Suomussalmella kertovat sodanaikaisista rehunkuljetuksista; uudemmat tulokashavainnot ovat nekin usein liikennepaikoilta, kuten tuontipuutavaran säilytyspaikoilta, tienvarsilta ja kaatopaikoilta. Keltaohdaketta on myös viljelty erikoisuutena, ja se on helposti karannut viljelystä ja levinnyt lähistölle melko luontaisenkin rantakasvillisuuden osakkaaksi. Muutamat selvästi vakiintuneet esiintymät ovat syntyneet tai löydetty jo vuosikymmeniä sitten: Hattula 1950-luvun alussa, Kauniainen 1966 ja Kuusamo 1973.

Keltaohdakkeen levinneisyys ulottuu Ranskasta ja Italiasta läntiseen Siperiaan. Mereisimmillä alueilla se on pääasiassa tulokas ja alkuperäisenä harvinainen. Pohjoisessa sitä on vielä eteläisimmässä Ruotsissa ja Oslonvuonon ympäristössä Norjassa; Baltian maissa se on yleinen, ja Venäjällä alue ulottuu pohjoisessa Karjalan kannaksen eteläosaan, Laatokan Karjalaan ja Arkangelin alueelle asti.