Rörsångare – Acrocephalus scirpaceus

Rytikerttusen levinneisyysalue yltää Länsi-Euroopasta Fennoskandian eteläosiin, Itä-Eurooppaan, Lähi-itään ja Keski-Aasiaan. Se on pitkänmatkan muuttaja, talvehtimisalueita sijaitsee laajalti Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa (BirdLife International 2021 a). Suomessa rytikerttusen levinneisyys keskittyy maan eteläosiin, rannikkoseudulla sitä tavataan aina Perämeren pohjoisosiin asti. Mieluisinta pesimäympäristöä ovat tiheät merialueiden ja järvien järviruovikot, pesimäkanta on arvioitu noin 20 000 – 30 000 parin suuruiseksi (Valkama ym. 2011). Rengaslöytöjen perusteella suomalaiset rytikerttuset suuntaavat talvehtimisalueilleen kiertäen Välimeren Lounais-Euroopan kautta (Valkama ym. 2014).

Esiintyminen Haliaksella

Rytikerttusta tavataan Haliaksella säännöllisenä, mutta harvalukuisena läpimuuttajana ja pesimälajina. Se on yömuuttaja, jonka yksilömääriä seurataan myös rengastuksen avulla. Kevään ensimmäiset saapuvat usein toukokuun puolivälissä, päämuutto etenee toukokuun lopulta kesäkuun puoliväliin. Syysmuutto on kevätmuuttoa huomaamattomampaa, rengastusten perusteella vanhat linnut muuttavat keskimäärin kolmea viikkoa aikaisemmin kuin nuoret, vanhat ovat valmiita syysmuutolle heti pesintöjen jälkeen (Lehikoinen ym. 2015). Rengastukset painottuvat aamupäivään, kun yömuuton jäljiltä niemeen saapuneet linnut liikkuvat aktiivisemmin esimerkiksi ruokailupaikkoja etsien (Lehikoinen ym. 2011).