Rytikerttunen – Acrocephalus scirpaceus
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Rin – niittyrannat
- Rjn – niittyrannat
- Vakiintunut
- BirdLife-kategoria A (ilm. luonnonvaraisena tavattu ainakin kerran v. 1949 jälkeen)
- Säännöllinen pesijä
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Esiintyy havaintodatan perusteella – ei asiantuntijan arvioima
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Rytikerttusen levinneisyysalue yltää Länsi-Euroopasta Fennoskandian eteläosiin, Itä-Eurooppaan, Lähi-itään ja Keski-Aasiaan. Se on pitkänmatkan muuttaja, talvehtimisalueita sijaitsee laajalti Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa (BirdLife International 2021 a). Suomessa rytikerttusen levinneisyys keskittyy maan eteläosiin, rannikkoseudulla sitä tavataan aina Perämeren pohjoisosiin asti. Mieluisinta pesimäympäristöä ovat tiheät merialueiden ja järvien järviruovikot, pesimäkanta on arvioitu noin 20 000 – 30 000 parin suuruiseksi (Valkama ym. 2011). Rengaslöytöjen perusteella suomalaiset rytikerttuset suuntaavat talvehtimisalueilleen kiertäen Välimeren Lounais-Euroopan kautta (Valkama ym. 2014).
Esiintyminen Haliaksella
Rytikerttusta tavataan Haliaksella säännöllisenä, mutta harvalukuisena läpimuuttajana ja pesimälajina. Se on yömuuttaja, jonka yksilömääriä seurataan myös rengastuksen avulla. Kevään ensimmäiset saapuvat usein toukokuun puolivälissä, päämuutto etenee toukokuun lopulta kesäkuun puoliväliin. Syysmuutto on kevätmuuttoa huomaamattomampaa, rengastusten perusteella vanhat linnut muuttavat keskimäärin kolmea viikkoa aikaisemmin kuin nuoret, vanhat ovat valmiita syysmuutolle heti pesintöjen jälkeen (Lehikoinen ym. 2015). Rengastukset painottuvat aamupäivään, kun yömuuton jäljiltä niemeen saapuneet linnut liikkuvat aktiivisemmin esimerkiksi ruokailupaikkoja etsien (Lehikoinen ym. 2011).
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja