Sädesärla Motacilla alba

Finnish taxon
Ja
Förekomst i Finland
Publicerad från Finland
Primära habitat
  • I – Vårdbiotoper och andra biotoper med mänsklig påverkan
Sekundära
  • Rj – sjö- och älvstränder
  • Ri – Stränder vid Östersjön
  • K – Hällmarker samt sten- och blockfält
  • S – Myrmarker
  • Mkk – tämligen torra moskogar och karga skogar på fastmark
Typ av förekomst i Finland
  • Väletablerat
  • BirdLife kategori A
  • Vanlig häckare
Publikationer av förekomsten
  • BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
    LÄNK

Kartan visar observationer av denna taxonen, men den får inte användas som en utbredningskarta.

rutnät
Observationer
  • Totalt rutnät

Kartan visar observationer av denna taxonen, men den får inte användas som en utbredningskarta.

  • Förekommer på grundval av händelsedata – inte en expertbestämning

Ursprung och helhetsutbredning

Västäräkki on hyvin laajalle levinnyt laji: se pesii lähes koko Euraasiassa ja talvehtii niin läntisessä Euroopassa, Välimerellä, Saharan pohjoispuoleisessa Afrikassa sekä eteläisessä Aasiassa (BirdLife International 2019). Suomessa västäräkkiä tavataan koko maassa, aina kaupunki- ja kulttuuriympäristöistä hakkuuaukoille, saaristoon ja pohjoisimman Suomen vesialueille. Västäräkki onkin pajulinnun ohella levinneisyydeltään Suomea laajimmin kattava lintulaji. Viimeisimmän kannanarvion mukaan Suomessa pesii 400 000 – 600 000 västäräkkiparia.

Esiintyminen Haliaksella

Kevään ensimmäiset västäräkit saapuvat Hangon lintuasemalle maaliskuun lopussa ja huhtikuun alussa. Päämuutto havaitaan huhtikuun puolivälissä, ja muutto hiipuu toukokuun alun jälkeen. Västäräkki on säännöllinen pesimälaji sekä aseman alueella että Tulliniemeä ympäröivässä saaristossa, joten västäräkki on tavallinen ja näkyvä laji alueella myös kesäaikaan. Rengastustietojen perusteella ensimmäisenä saapuvat vanhat koiraat, seuraavaksi vanhat naaraat, nuoret koiraat ja nuoret naaraat (Lehikoinen ym. 2016). Syysmuutto ajoittuu kevätmuuttoa huomattavasti pitemmälle ajalle, kuten monella muullakin lajilla. Syksyn ensimmäisiä havaitaan jo heinäkuun lopussa ja viimeisiä syysmuuttajia marraskuussa. Päämuutto osuu syyskuun puoliväliin, ja huippumuutot kattavat yli tuhannen yksilön päivämuuttoja. Syksyllä vanhojen ja nuorien lintujen muuton ajoittumisessa ei havaittu merkitseviä eroja (Lehikoinen ym. 2015).

(fi)
Källa: Laji.fi artbeskrivningar
Författare av artbeskrivningen:

Aki Aintila

(fi)
CC BY 4.0

Följande biotopdata har registrerats för observationer av denna taxon