Vitryggig hackspett – Dendrocopos leucotos
- Översikt
- Media
- Identifiering
- Biologi
- Taksonomi
- Förekomst
- Prov
- Hot
- Ml – lundar (också grandominerande); v – gamla skogar (inklusive sporadiska gamla träd och yngre skogar med rötträd)
- Mkt – friska och lundartade skogar på fastmark
- Ip – park, gårdsplan, trädgård
- Väletablerat
- BirdLife kategori A
- Vanlig häckare
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LÄNK
Kartan visar observationer av denna taxonen, men den får inte användas som en utbredningskarta.
- Totalt rutnät
Kartan visar observationer av denna taxonen, men den får inte användas som en utbredningskarta.
- Förekommer på grundval av händelsedata – inte en expertbestämning
Ursprung och helhetsutbredning
Valkoselkätikan levinneisyys ulottuu Skandinaviasta ja Itä-Euroopasta Aasian keskiosiin. Suomessa valkoselkätikan levinneisyys on painottunut maan eteläiseen osaan, erityisesti Hämeen, Savon ja Karjalan alueille. Valkoselkätikka on suomalaisen metsälinnuston vaateliaimpia lajeja, se tarvitsee reviirilleen paljon lahoa lehtipuuta. Valkoselkätikan pesimäkanta taantui jyrkästi vanhojen kaskikoivikoiden vähentyessä ja tehometsätaloudesta johtuva vanhojen lehtimetsien häviäminen. 1980-luvulla maamme pesimäkannaksi arvioitiin 20-30 paria, mutta tehokkaiden suojelutoimien ja idästä saapuneiden vaellusten myötä pesimäkanta kasvoi 2010-luvulle tultaessa noin 180 pariin. Vaikka Suomen pesimäkanta on hieman kasvanut, maailmankannan arvellaan taantuvan juuri tehometsätalouden takia (BirdLife International 2018, Valkama ym. 2011).
Esiintyminen Haliaksella
Haliaksella valkoselkätikka on harvalukuinen, useimpina vuosina lajista tehdään vain yksittäisiä havaintoja. Hyviä vaellussyksyjä havaitaan muutamien vuosien välein, ja ennätysvaellus koettiin syksyllä 2015, jolloin asemalla kaikkiaan havaittujen valkoselkätikkojen määrä moninkertaistui lokakuun aikana. Muutolla laskettiin yhteensä toistasataa yksilöä, joista 37 lukurengastettiin. Huomattava osa kaikista rengastetuista linnuista on naaraita (Lehikoinen ym. 2014). Seuraava voimakkaampi vaellus havaittiin syksyllä 2019, jolloin asemalla havaittiin noin 60 yksilöä. Syysmuuttajien määrän on havaittu vaikuttavan positiivisesti seuraavan kevään asuttujen reviirien määrän (Lehikoinen ym. 2011), joten maamme itäpuolelta saapuu tärkeää täydennystä pesimäkantaamme. Tämän perusteella Haliaksen aineisto on tärkeää Suomea laajemman alueen kannankehityksessä.
(fi)Diagrammet visar den tidsmässiga fördelningen av observationer, vilket inte är detsamma som artöverväxt/nedgång.
Följande biotopdata har registrerats för observationer av denna taxon