Berguv – Bubo bubo

Huuhkaja on levittäytynyt suurimpaan osaan Suomea aina Ahvenanmaalta Metsä-Lappiin.

Kannanmuutokset

Suomen pesimäkanta on kolmessa vuosikymmenessä taantunut yli 60 % (Honkala ym. 2023). Nykyään huuhkaja on erittäin uhanalainen (EN) (Lehikoinen ym. 2019). Huuhkajakantamme on huvennut 1990-luvun huippuvuosista etenkin pienten kaatopaikkojen sulkemisen ja jätteenkäsittelyn muutosten vuoksi.  Kaatopaikkoja on nykyään vähemmän, eikä jäljellä olevilla elä enää yhtä suuria rottalaumoja, kuin aiemmin. Huuhkaja rauhoitettiin vasta vuonna 1983, mitä ennen lajia yleisesti vainottiin. Yhä nykyäänkin tulee ilmi tapauksia, joissa ihminen on tarkoituksella tappanut poikasia löytyneeseen pesään. Suurimman uhan ihminen aiheuttaa kuitenkin autojen ja voimalinjojen muodossa, joihin törmäämiset ovat lajin yleisimmät kuolinsyyt (Valkama ym. 2014).

Esiintyminen Haliaksella

Huuhkaja esiintyy harvakseltaan Haliaksella syksystä kevättalveen, painottuen selvästi loka–marraskuuhun (Lehikoinen & Vähätalo 2000). Paikallisten lintujen mediaanipäivämäärä on 24.10. (Lehikoinen & Vähätalo 2000). Haliaksen havaintomäärät vähenivät jopa 90 % seurantajakson aikana, suurimmat esiintymiset ovat osuneet 1990-luvun alkupuolelta ja viime vuosien määrät ovat vaatimattomia (Lehikoinen ym. 2008). Tämä sopii hyvin yhteen lajin kannankehitykseen Suomessa. Vaikkei huuhkajan ajatella olevan kovin riippuvainen myyristä, parhaat huuhkajasyksyt Haliaksella ajoittuvat heikkoihin myyräsyksyihin, jolloin liikkeellä on myös muita pöllöjä (Pietiläinen 2017).

Huuhkajia on rengastettu Haliaksella noin parikymmentä, ainoastaan syksyllä. Rengastukset ovat tapahtuneet melko tasaisesti läpi yön, hieman painottuen aamuyöhön, kuitenkin tukien kuvaa ilmetystä yöaktiivisesta lajista (Lehikoinen ym. 2011). Yhtä esiaikuista koirasta lukuun ottamatta, rengastukset koskevat nuoria lintuja. Valtaosa linnuista (~90 %) ovat olleet koiraita. Koirasvoittoisuus saattaa sukupuolikohtaisen muuttoaktiivisuuden lisäksi liittyä myös koiraiden selvästi pienempään kokoon, ja siten suurempaan todennäköisyyteen tarttua petoverkkoon (Lehikoinen ym. 2014).

Huuhkaja esiintyy laajalla alueella koko Euraasiassa.