Lintuasemien rengastetuin petolintu

Varpushaukka on Haliaksen rengastetuin petolintulaji ja kymmeneksi rengastetuin lintulaji. Suuri rengastusaineisto mahdollistaa monipuolisen tutkimuskäytön, ja Haliaksella kerättyä aineistoa on käytetty mm. varpushaukan elinkierron eri vaiheiden, kuten muuttokäyttäytymistä ja pesinnän ajoituksen vaihtelua selvittävissä tutkimuksissa. Suurin osa asemalla rengastetuista linnuista on nuoria lintuja (94 % kaikista rengastuksista), ikäluokkien erisuuruista rengastusmäärää selittänee se, että vanhat ja kokeneemmat linnut lentävät korkeammalla kuin nuoret eivätkä osu yhtä usein rengastusverkkoihin.

Varpushaukka on muuttokäyttäytymiseltään matkalentäjä, joka ei ole suurempien ja leveäsiipisten petolintujen tavoin riippuvainen nousevista ilmavirtauksista. Sekä kevät- että syysmuutolla varpushaukat muuttavat läpi vuorokauden valoisan ajan. Rengastusaineiston perusteella vuorokausirytmissä on syksyllä havaittavissa sekä aamun että iltapäivän piikki, kertoen sekä muuton alkamisesta jo auringon noustessa, että muuttoaktiivisuuden hiipumisesta iltapäivällä varpushaukkojen laskeutuessa niemelle saalistamaan tai yöpymään (Lehikoinen ym. 2011b).

Asemalla kerätyn rengastusaineiston perusteella varpushaukan eri sukupuolilla ja ikäluokilla on melkoisia eroja muuton ajoittumisessa. Keväällä vanhat linnut saapuvat keskimäärin kolme viikkoa aikaisemmin kuin nuoret linnut. Lisäksi vanhoista linnuista koiraat saapuvat keskimäärin naaraita aikaisemmin. Vanhoilla linnuilla, erityisesti koirailla, on kiire pesimäpaikoille reviirejä valtaamaan (Lehikoinen ym. 2016). Syksyllä ensimmäisenä muuttavat nuoret naaraat, ja nuoret koiraat seuraavat keskimäärin reilua viikkoa myöhemmin. Nuoria lintuja seuraavat ensin esiaikuiset ja vanhat naaraat, sitten esiaikuiset ja vanhat koiraat. Molemmilla sukupuolilla nuoret linnut muuttavat keskimäärin kuukautta aikaisemmin kuin vanhat. Ajoittumisen eroja selittää vanhojen lintujen sulkasato ennen muutolle lähtöä (naaraat sulkivat ennen koiraita), esiaikuisten lintujen aikaisempaa ajoittumista voi selittää mahdollisesti se, että kaikki esiaikuiset linnut eivät vielä pesi ja pääsevät aloittamaan syysmuuton aikaisemmin kuin vanhat linnut. Lisäksi vanhat koiraat pysyttelevät reviireillään pidempään kuin naaraat (Lehikoinen ym. 2014).

Sparvhök – Accipiter nisus