Siipiväli 30–40 mm. Pää valkeahko, otsassa tumman harmaanruskea palkki.

Muunteleva laji. Etusiivet valkeanharmaat, joskus harmaanruskean sävyiset, tumman harmaanruskeasirotteiset. Sisempi ja ulompi poikkiviiru hampaalliset, harmaanruskeat, mustapilkkuiset, ulompi varsin viisto, päättyy takareunan keskikohtaan, sen keskellä kaksoishammas; sisemmän sisäpuolella okra tai harmaanruskea varjo, sekä toinen, kaksoishampaan kohdalta tummempi ulomman ulkopuolella; keskivarjo okra tai harmaanruskea, osittain tummapilkkuinen. Aaltoviiru valkea, sisäpuolelta okra- tai harmaanruskeareunainen, sen sisäpuolella keskikohdan etupuolella kaksi mustanruskeaa täplää. Ulkoreunassa rivi mustia pilkkuja suonien välissä. Takasiivet kuten etusiivet, mutta sisempi poikkiviiru varjoineen puuttuu, ulomman varjo vähemmän tummakuvioinen; keskitäplä tumman harmaanruskea; ulkoreuna aaltoileva.

Joskus siivet vaaleat, keskisarakkeen sisä- ja ulkopuolella tasaleveät mustanruskeat poikkivyöt (ab. fasciata Petersen, 1902); joskus siivet savuttuneet, vain aaltoviiru erottuu selvästi valkeana (ab. defessaria (Freyer, 1847)); joskus siipien sisäosa tummentunut ja ulkosarake vaalentunut (ab. varia Cockayne, 1948).

Muna ovaali, hienopintainen, mikropyylin päästä verkkokuvioinen; väri kellanvihreä.

Toukka vanttera, 32–34 mm, oksamainen, muunteleva, ruskehtavanharmaa, kellertävänharmaa tai punertavanruskea, tummempikirjauksinen; selkäjuova tumma; sivuselkäjuova tumma jaokkeissa T3–A5; selässä jaokkeessa A2 tavallisesti selvä, tumma, V:n muotoinen merkki, joskus myös A3:ssa ja A4:ssä; sivuilla rivi vaaleita laikkuja, joista A6:ssa oleva selvästi vaaleampi. Mesothorax sivuilta varsin paksuuntunut; jaokkeessa A8 hevosenkengän muotoinen ulkonema, jossa kaksi pientä nystyä. Otsassa tumma, V:n muotoinen merkki.

Kotelo keskikokoinen, 11,0–16,0 mm, punaruskea, melko kiiltävä. Pintarakenne hieno–hienohko. Sivuviillos heikko, hyvin lyhyt, terävä. Dorsaaliura kapea, tummareunainen, siinä useita hyvin pieniä kaudaaliulkonemia. Kremasterin tyvikyttyrät viistouurteiset. Kremasterin selkäpuoli tyvestä sekavasti ryppyinen. Sivuilla joskus lyhyt hammas. Siirtymä kärkihaarukan keskipituiseen varteen vähittäinen, kärjen oat keskisuuret, terävässä kulmassa.

Täpläharmomittari – Ectropis crepuscularia

No type specimen

Type specimen

No national museum collection specimen

National museum collection specimen