Tummapapurikko – Lasiommata maera

Siipiväli 40–51 mm. Naaras on jonkin verran suurempi kuin koiras. Siivet yläpuolelta tummanruskeat, joskus heikosti punertavankiiltoiset. Etusiivissä kärjen lähellä iso, musta, valkokeskinen silmätäplä, jonka vieressä 1–2 pientä silmätäplää, nämä ruskehtavanoranssin renkaan sisällä. Naaraalla voi olla heikkoja oransseja täpliä silmätäplän takapuolella. Koiraalla samettimainen koirastäplä etusiipien takareunassa. Takasiipien postdiskaalialassa koiraalla 2–3, naaraalla 3 ruskehtavanoranssin renkaan ympäröimää mustaa, valkokeskistä silmätäplää.

Etusiipien alapuoli molemmilla sukupuolilla kuten naaraan etusiipien yläpuoli, mutta kärjen silmätäplä vaalean kellanruskean ympäröimä, ja kärkiala ja ulkoreuna ovat vaaleammat. Takasiipien alapuoli harmaa; siinä aaltoileva, ruskeareunainen keskivyö ja postdiskaalialassa 5–7 mustaa, valkokeskistä, ruskeiden ja keltaisten renkaiden ympäröimää silmätäplää, joista kaksi takimmaista muita pienemmät, yhteensulautuneet.

Muna pallomainen tai ellipsoidi, kärjet hiukan painuneet, siinä 38–50 epäselvää pitkittäisharjannetta ja heikko verkkokuviointi. Väri vihreän- tai kellertävänvalkea.

Toukka –30 mm, kalpeanvihreä; selkäjuova hiukan tummempi, vaaleareunainen; sivujuova vihreä, vaaleareunainen. Hengitysaukot kellertävät. Vatsa vihreänharmaa. Pää suuri, ruskehtavan- tai sinertävänvihreä.

Kotelo yksivärisen vihreä tai ruskea, takaruumiin selkäpuolella joka jaokkeessa kaksi keltaista, suippoa nystyä.

Lentää kesä–heinäkuussa.

Toukka talvehtii keskenkasvuisena.

Koteloituu toukokuun lopulla.

Toukka elää heinäkasveilla (Poaceae).

Koteloituu kiville ja kannoille.

Niityillä, hakamailla, metsäaukioilla, metsänreunoilla.

Bestimmungshilfe des Lepiforums

Moth Dissection UK

Suomen Perhostutkijain Seura

Svenska fjärilar

Eliasson, C. U. et al. 2005. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae–Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 407 s.

García-Barros, E. & Martín, J. 1995. The eggs of European satyrine butterflies (Nymphalidae): external morphology and its use in systematics. Zoological Journal of the Linnean Society 115(1): 73–115.

Klöcker, A. 1908. Sommerfugle. I. Dagsommerfugle. Danmarks Fauna 4. 96 s.

Korshunov, Yu. P. & Gorbunov, P. Yu. 1995. Butterflies of the Asian part of Russia: A handbook. Ural State University, Yekaterinburg. 202 s.

Lang, H. C. 1884. Rhopalocera Europae Descripta et Delineata. The butterflies of Europe described and figured. L. Reeve, London. 396 s.

Marttila, O. et al. 1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Pulkkinen, A. 1956. Perhoskirja. Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY, Porvoo. 84, [40] s. E. Pippingin uudistama toinen painos.

Seitz, A. 1908. Genus: Pararge Hbn. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 1. Volume: The Palearctic Butterflies. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 133–136.