Herukkakehrääjäkoi – Euhyponomeutoides ribesiella

Siipiväli 16–18 mm. Pää valkeahko – vaaleanbeesi. Tuntosarvet valko- ja mustarenkaiset. Keskiruumis suunnilleen samaa väriä kuin pää tai hiukan tummempi. Etureidet sisäpinnalta valkeat, ulkopinnalta roosan ja mustan sekaiset, sääret ja nilkat mustahkot; keskireidet ja -sääret harmaan, valkean ja mustan sekaiset, nilkat valkeat, kärjestä mustatäpläiset; takajalat harmahtavanvalkeat, sisäpinnalta valkeat. Takaruumis harmaa, alta punertava.

Etusiivet yleensä vaaleanruskeat, roosansävyisen ruskehtavat tai vaalean okranruskeat. Siipitaitteessa suora, valkeahko tai punertavanvalkea, molemmilta puolilta tummareunainen pitkittäisjuova alkaen siiven tyvestä. Pitkin siipeä usein mustia suomuja, jotka muodostavat pitkittäisiä rivejä. Usein näkyvissä musta diskaalitäplä. Takasiivet harmaat.

Toukka vihreä; selkäpuolelta tummempi, vatsapuolelta vaaleampi; selkäjuova ja leveämpi sivuselkäjuova tummanvihreät. Pää vaaleanvihreä, ruskehtavatäpläinen.

Kotelo pitkänomainen, vaaleanruskea, tummempipoikkijuovainen.

Koiraan sacculuksessa lyhyitä, yksittäin reunassa sijaitsevia, vahvasti kitinisoituneita tylppiä piikkejä sekä suuria piikkejä. Aedeaguksessa 9–11 ohutta ja pitkää sekä lukuisia pienempiä kornuutteja.

Naaraan ductus bursae takaosastaan jyrkästi leventynyt, tiheäkarvainen, sen takapuolisko hienorakeinen; etuosa ohut, kalvomainen.

Lentää elo–kesäkuussa; aikuinen talvehtii.

Toukka touko–heinäkuussa.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää mustaherukalla (Ribes nigrum), punaherukalla (R. rubrum), pohjanpunaherukalla (R. spicatum) ja karviaisella (R. uva-crispa). Koverre alusta loppuun hyvin kapea käytävä, joka alkaa spiraalina (paitsi jos koverre on hyvin lähellä lehden reunaa). Uloste hienossa, mustassa keskilinjassa. Vanhempana toukka elää kudoksen alla lähellä lehden tyveä ja syö ikkunoita lehteen.

Koteloituu venemäiseen koppaan karikkeeseen.

Valoisissa metsissä, puutarhoissa.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Friese, G. 1960. Revision der paläarktischen Yponomeutidae unter besonderer Berücksichtigung der Genitalien (Lepidoptera). Beiträge zur Entomologie 10(1/2): 1–131.

Gershenson, Z. S. 1989. Family Yponomeutidae. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 2. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 436–455.

de Joannis, J. 1900. Description d'une nouvelle espèce de Microlépidoptère de France, Zelleria ribesiella. Bulletin de la Société entomologique de France 5(20): 391–394.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.