Vaikka siperiankatka on yksi Itä-Euroopan ja Siperian menestyksekkäimmistä levittäytyjistä, sen vaikutuksia ravintoverkossa ei vielä täysin tunneta. Laji käyttää ravintonaan levää, pieniä pohjaeläimiä ja etenkin eläinplanktoniin kuuluvia pieniä äyriäisiä. On arveltu, että siperiankatka voi saalistuksellaan vaikuttaa pohjaeläinten lajimäärään ja runsauteen.

Siperiankatkasta on tullut kaikkein runsaslukuisin laji järvissä, joihin se on onnistunut vakiintumaan. Sen leviäminen uusille alueille on syrjäyttänyt monia alkuperäisiä katkalajeja – esimerkiksi Nevanlahdella ennen yleinen järvikatka (Gammarus lacustris) hävisi paikallisesti kokonaan siperiankatkan saapumisen jälkeen. Siperiankatka on todennäköisesti parempi kilpailija uudessa ympäristössä ja saattaa käyttää ravintonaan toisten katkojen poikasia.

Gmelinoides fasciatus