Kiinanemokotilo – Cipangopaludina chinensis

Kiinanemokotilon luontainen levinneisyysalue on Kaakkois-Aasiasta Itä-Venäjälle (mm. Kiina, Korea, Japani, Burma, Thaimaa, Vietnam, Filippiinit ja Jaava). Laji on levinnyt ihmisen toimesta Pohjois-Amerikkaan jo 1800-luvulla. Sitä tavataan kauttaaltaan läpi Yhdysvaltojen aina Hawaijia myöten, sekä Kanadan eteläosissa ja Suurten järvien alueella. Kiinanemokotilosta on runsaasti havaintoja eri puolilta Eurooppaa, jossa luonnossa sitä on tavattu etenkin Hollannista (Alankomaat), Belgiasta, Espanjasta, Saksasta sekä Iso-Britanniasta. Laji on levinnyt tai tarkoituksellisesti levitetty luontoon mm. ruoaksi tuotujen kotiloiden ja akvaarioista vapauttamisen kautta. Kiinanemokotilo voi levitä myös vesikasvimateriaalin ja laivojen painovesilastin mukana sekä veneiden ja alusten pohjiin kiinnittyneinä.

Kiinanemokotilo viihtyy erityisesti hidasvirtaisissa joissa, puroissa ja kanaaleissa, sekä järvissä ja lammissa ainakin 20 metrin syvyydessä. Lajia tavataan myös monissa kala- ja koristelammikoissa, riisipelloilla sekä akvaarioharrastajien keskuudessa. Kotiloyksilöitä voi luonnonvesissä olla paikoin jopa 25 yksilöä neliömetrillä.

Kiinanemokotilolla on veden suhteen varsin laaja lämpötilansieto; 0-45 °C. Ei ole täysin poissuljettua, etteikö laji voisi tilapäisesti selviytyä myös alemmissa lämpötiloissa. Kiinanemokotilo lisääntyy pääsääntöisesti yli 12 asteisessa vedessä. Kotilolla on hyvä kuivuudenkestokyky ja se kykenee selviytymään huonolaatuisessakin mutaisessa vedessä.