Ilmastonmuutos:

Ilmastonmuutos on vaikuttanut selvästi varpushaukan vuodenkiertoon. Varpushaukan kevätmuutto on aikaistunut, ja sen myötä myös pesinnät ovat aikaistuneet. Nuoret yksilöt lähtevät ensimmäiselle muuttomatkalleen pian itsenäistymisen jälkeen, ja näin ollen myös syysmuutto on aikaistunut. Entistä suurempi osa varpushaukoista lähtee Suomesta jo elokuun aikana.

Suojelu auttaa:

Petolinnut ovat terveiden ekosysteemien ilmentäjiä, niiden hyvinvointi kertoo laajemmin elinympäristöjen hyvinvoinnista. Varpushaukan tavoin monet petolinnut ovat kärsineet luontoon päässeistä teollisista kemikaaleista. Hyönteismyrkky DDT sekä eriste- ja jäähdytysaineena käytetyt PCB-yhdisteet rikastuvat ravintoketjussa ja vaikuttavat eniten ravintoketjujen huipuilla oleviin petoihin. Esimerkiksi DDT:n kertymisen seurauksena munankuoret ohentuivat niin, että alkio kuivui tai hautoessa emon paino rikkoi munan. Myrkkyjen takia petolinnuille syntyi huomattavasti vähemmän poikasia ja pesimäkannat romahtivat. Suojelutoimet johtivat näiden aineiden laajamittaiseen kieltoon, ja petolintujen pesimäkannat alkoivat elpyä. Petolinnut toivat meille ihmisille varoittavan viestin ympäristömyrkkyjen vaaroista.

Tiesitkö tämän?

Varpushaukkakoiras voi painaa vain puolet naaraan painosta. Pesivän pariskunnan pienempi koiras on ketterämpi saalistaja ja suurempi naaras tehokkaampi pesä

Accipiter nisus granti