Reeves's Muntjac (Muntjac deer) – Muntiacus reevesi

Kiinanmuntjakin alkuperäinen levinneisyysalue kattaa Kiinan kaakkoisosat. Lajia on tuotu Englantiin (missä sitä esiintyy edelleen) sekä Ranskaan (ei enää esiinny) (Grubb 2005). Lajia on mahdollisesti istutettu 1990-luvulla myös Hollantiin ja Belgiaan. Vuonna 2022 kiinanmuntjakista on tehty yksittäisiä havaintoja Irlannissa, Belgiassa ja Tanskassa, sekä useampia havaintoja Georgiassa. 

Englannissa kiinanmuntjakkia on sekä tarhakarkulaisena että tarkoituksella luontoon istutettuna. Lisääntyvä kanta on ollut luonnossa 1920-luvulta alkaen ja lajin levinneisyysalue on laajentunut keskimäärin 1 km/vuosi. Lisääntyvän kannan koon on arvioitu olevan jopa 250 000 yksilöä. Kiinanmuntjakki on levittäytynyt koko eteläiseen Englantiin, Etelä-Skotlantiin Walesiin ja Irlantiin saakka. Tiheimmän kannan alueella kiinanmuntjakkien tiheys ylittää jopa 100 yksilöä/km2.  

Suomea lähimmät populaatiot ovat Englannissa, joten ei ole luultavaa, että laji leviäisi omin avuin maahamme. Todennäköisesti kiinanmuntjakki kestäisi ilmastoamme huonosti, mutta saattaisi leutoina talvina pärjätä ruokinnan varassa aivan eteläisimmässä Suomessa. Laji on jo pystynyt Englannissa laajentamaan levinneisyyttään kylmemmille seuduille kuin alkuperäisellä esiintymisalueellaan (Etelä-Skotlantiin ja Irlantiin). Lajilla on todettu korkea kuolleisuus pitkien ja kylmien talvien yhteydessä.