Joitakin lajeja ja risteymiä on viljelty Euroopassa viimeisten 100–150 vuoden aikana. Meillä kasvatetaan yleisimmin puna–keltakukkaista alppivarjohiippaa (Epimedium alpinum), joka on luonnonvarainen Alpeilla ja Balkanilla. Myös tarhavarjohiippa (Epimedium × rubrum) on yleisesti viljelty. Muita koristekasveina käytettyjä taksoneita ovat esim. kalvevarjohiippa (Epimedium × versicolor ´Sulphureum´), idänvarjohiippa (E. grandiflorum) ja valkovarjohiippa (E. × youngianum ´Niveum´).

Varjohiipat ovat erinomaisia maanpeitekasveja, jotka leviävät aluksi hitaasti, mutta vakiinnuttuaan viihtyvät kauan samalla paikalla. Käyttö valoisten pensaiden ja puiden aluskasvillisuutena yhdessä muiden matalien kasvien kanssa. Matala, ohut juuristo ei siedä kuivumista. Lisäys jakamalla tai juuripistokkaista.