Täpläapinankukka – Erythranthe guttata

Täpläapinankukka on 20–40 cm korkea monivuotinen ruoho, joka voi juurakollaan ja pintarönsyillään levittäytyä laajoiksi tai pitkiksi kasvustoiksi. Myös yksivuotinen muoto tunnetaan. Lajin puikeat – lähes pyöreät, tylpät, nirhalaitaiset, jokseenkin kaljut lehdet sijaitsevat vastakkain. Koreat, jopa suhteettoman suuriksi luonnehditut kukat muodostavat nystykarvaisen, harsun latvatertun. Kukkien 3–4 cm pitkä teriö on kaksihuulinen ja kirkkaankeltainen sekä keskeltä punatäpläinen ja karvainen. Ylähuuli on kaksiliuskainen ja alahuuli kolmiliuskainen. Kaareva alahuuli ja sen pullistumat lähes sulkevat teriön nielun. Kukinnan jälkeen liereän kellomainen, siipisärmäinen verhiö pitenee, paisuu ja lähes sulkeutuu alempien hampaidensa kääntyessä ylöspäisiksi. Sinne jää paperimaisen rakon suojaan kasvin hedelmä eli kaksilokeroinen, selkäluomainen (emilehtien keskisuonia pitkin avautuva), monisiemeninen kota. Kukinta ajoittuu Suomessa heinä- ja elokuuhun. – Kaikkiaan täpläapinankukka on niin omaperäisen näköinen, että sitä tuskin voi sekoittaa muihin kasveihin kuin oman sukunsa toisiin jäseniin, joista Suomessa viljellään koristeeksi ainakin kuutta lajia.