Metsäorvokki – Viola riviniana

Flerårig lågvuxen ört, 10-25 cm hög. Stjälk och bladskaft vanligen kala, ibland glest håriga. Skaft med blad, blommor i bladvecken, vid stjälkens bas en bladrosett. Jordstam upprätt. Blad med stipler, bladskiva 2-4 cm bred, hel, brett hjärtformad - nästan njurlik, klargrön, tunn, naggad. Stipler ofta över 1 cm, mycket fransiga, utstående, smala.

Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinainen Oulun korkeudelle asti, ei esiinny Lapissa.

Monivuotinen, matala ruoho.

10–25 cm korkea.

Varsi ja lehtiruodit ovat tavallisesti kaljuja, joskus harvaan tankeakarvaisia. Varsi on lehdekäs ja varren tyvellä on ruusukelehtiä. Kasvilla on pysty juurakko.

Lehtilapa on 2–4 cm leveä, ehyt, leveän herttamainen tai lähes munuaismainen, puhtaanvihreä, ohut, nyhälaitainen. Lehdet ovat korvakkeellisia. Korvakkeet ovat usein yli 1 cm pituisia, ne ovat tasasoukan suikeita, pitkäkärkisiä ja tiheään ripsihampaisia, hampaat ovat siirottavia, pitkiä ja kapeita.

Kukat ovat lehtihankaisia ja nuokkuvia, kaksineuvoisia. Verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Kukat ovat vastakohtaisia. Teriö on kooltaan 1,4–2,5 cm, terälehdet ovat limittäin, ne ovat leveitä, sinisiä ja valkotyvisiä tai harvoin kokonaan valkoisia. Alimmassa terälehdessä on pussimainen kannus, joka suojaa kahden alimman heteen kannusmaista lisäkettä. Kannus on lyhyt, paksu, usein ylöspäin käyrä, tylppä, valkoinen tai vaalean sinipunainen, muuta teriötä vaaleampi. Verhiönlisäkkeet ovat isoja.

Hedelmä on kolmilokeroinen kota.

Kukkii alkukesällä (V–VI).

Viihtyy tuoreissa metsissä, lehdoissa, niityillä, metsänreunoissa.

Etenkin Etelä-Suomessa tavataan metsäorvokin ja hietaorvokin (V. rupestris) risteymää (V. riviniana x rupestris). Tuoreet lehdot, kuivat lehdot.