Suomen kansallispuuksi nimetty rauduskoivu on yleinen lehtipuu. Se kasvaa tavallisesti 10-25 (35) korkeaksi. Rauduskoivu on tavallisesti yksirunkoinen. Runko on aluksi sileä ja valkotuohinen, myöhemmin runko muuttuu tyveltä tummaksi ja kaarnoittuu.

Rauduskoivun lehdet ovat muodoltaa kolmiomaiset tai vinoneliömäiset ja ne ovat 2-7 cm pitkät. Lehden laita on toissahainen ja kärki pitkäsuippuinen. Lehtilapa on ohuehko ja väriltään päältä vihreä ja alta vaaleampi. Rauduskouivun lehtien syysväri on keltainen.

Rauduskoivu kukkii huhti-kesäkuussa lehtien puhkeamisen jälkeen. Tuulipölytteisen, yksikotisen puun emi- ja hedekukat syntyvät samaan kasviin, erillisiin emi- ja hedenorkkoihin. Pähkylähedelmät leviävät ympäristöön tuulen mukana.

Suomessa kasvaa myös kolme rauduskoivun muunnosta, etelänrauduskoivu (Betula pendula var. pendula), lapinrauduskoivu (Betula pendula var. lapponica) ja visakoivu (Betula pendula var. carelica).

Birches – Betula