Little Bunting – Emberiza pusilla

Pikkusirkun levinneisyys ulottuu Koillis-Euroopasta pitkälle Venäjän itäosiin, ja lajia tavataan suurimmassa osassa Aasian taigavyöhykettä. Euroopan puolella pikkusirkkua pesii Venäjän lisäksi Suomen, Ruotsin ja paikoin Norjan pohjoisosissa. Lajin talvehtimisalueet sijaitsevat Kiinan eteläosissa, joten Fennoskandiassa pesivät pikkusirkut muuttavat kauas itään. Pikkusirkku muistuttaa levinneisyydeltään pohjansirkkua, joskin on Suomessa paljon harvalukuisempi, maamme pesimäkanan koko on arvioitu 30 000 parin suuruiseksi (BirdLife International 2019, Valkama ym. 2011).

Esiintyminen Haliaksella

Pikkusirkku on Haliaksella melko säännöllinen pikkuharvinaisuus, joka on havaittu asemalla parisenkymmentä kertaa vuoden 2022 loppuun mennessä. Suurin osa havainnoista koskee syksyisiä harhailijoita, ajoittuen syyskuun lopun ja marraskuun alun väliselle jaksolle, ja laji on havaittu asemalla muutamaan kertaan loppukeväästäkin. Pitkällä aikavälillä havaintojen määrät ovat runsastuneet. Pikkusirkku ilmeisesti runsastui pesimälajina viime vuosisadalla aina 1990-luvulle asti (Valkama ym. 2011), ja Euroopan mittakaavalla Suomella on erityisvastuu pikkusirkun seurannassa (Väisänen ym. 2018). Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana pikkusirkku on mahdollisesti taantunut, mutta lajin havaintomäärät ja otoskoko pesimälinnuston linjalaskennoissa vaihtelevat huomattavasti (Lehikoinen ym. 2023).