Spotted Flycatcher – Muscicapa striata

Harmaasiepon levinneisyysalue kattaa koko Euroopan aivan pohjoisinta tundravyöhykettä lukuun ottamatta, sekä osia Lähi-idästä ja jatkuen aina pitkälle Aasiaan asti. Harmaasiepon talvehtimisalue kattaa käytännössä koko Saharan eteläpuoleisen Afrikan. Suomessa harmaasieppoa tavataan runsaslukuisena pesijänä koko maassa, monenlaisissa avoimissa metsissä, pihoissa ja puistoissa, kunhan vain sisältävät valoisia aukkopaikkoja. Myös hakkuuaukkojen reunat, peltojen, soiden ja vesistöjen reunametsät kelpaavat. Harmaasieppo on yksi runsaimmista Suomen pesimälinnuista, kannan kooksi on arvioitu noin 1,4-1,8 miljoonaa pesivää paria (BirdLife International 2019, Valkama ym. 2011).

Esiintyminen Haliaksella

Harmaasieppoa tavataan Haliaksella säännöllisenä läpimuuttajana ja pesimälajina. Laji on pitkänmatkan muuttaja, jonka kevätmuutto alkaa yleensä toukokuun ensimmäisinä päivinä. Kevään päämuutto ajoittuu toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun (Lehikoinen ym. 2016), ja kesäkuun puolivälistä alkaen asemalla havaitaan lähinnä paikallisia lintuja. Harmaasieppo on pääsääntöisesti yömuuttaja, mutta sitä havaitaan muuttolennossa myös päiväsaikaan. Keväällä harmaasieppoja rengastetaan enimmillään kolme tuntia auringonnousun jälkeen, jolloin aseman alueella saapuu aamun aikana ilmeisesti uusia ja tuoreeltaan meren ylittäneitä lintuja. Syksyllä rengastukset painottuvat aamun aikaisempiin vaiheisiin (Lehikoinen ym. 2011).

Syysmuutto käynnistyy heinä-elokuun vaihteessa, huipentuu elokuun loppupuoliskolle, ja viimeisiä syysmuuttajia voi havaita vielä syyskuun loppupuolella. Harmaasieppoja havaitaan myös näkyvässä muuttolennossa, ja syksyn parhaimpina aamuina aseman havainnointipaikan voi ohittaa toistasataa yksilöä. Voimakas näkyvä muutto johtuu ilmeisesti siitä, että muuttoaikana harmaasiepot etsivät uusia ruokailualueita aktiivisesti pitkin päivää, eivätkä muodosta ruokailureviiriä samaan tapaan kuin kirjosiepot (Schaub & Jenni 2000). Haliaksen rengastusaineiston mukaan vanhat harmaasiepot lähtevät syysmuutolle keskimäärin jopa 20 vuorokautta ennen nuoria lintuja (Lehikoinen ym. 2015). Pitkänmatkan muuttajaksi harmaasiepon suomalaiset rengastustiedot ovat suhteellisen hyvät: pääsääntöiset talvehtimisalueet sijaitsevat eteläisessä Afrikassa, kevätmuuton alussa Suomessa rengastetut linnut pysähtyvät Kongon altaan alueella ennen muuttamista Välimeren yli (Valkama ym. 2014).