Whinchat – Saxicola rubetra

Pensastasku on läntisen Euraasian laji. Se pesii suurimmassa osassa Eurooppaa ja paikoin Lähi-idässä, levinneisyyden jatkuessa Venäjän keskiosiin asti. Pensastaskut talvehtivat laajalla alueella Keski-Afrikan savannivyöhykkeellä. Suomessa pensastasku pesii lähes koko maassa, lähinnä pohjoisimmassa Suomessa se on harvalukuinen, ja puuttuu kokonaan tunturipaljakalta. Pensastasku suosii avosoita, peltoaukeita, pensaikkoisia niittyjä, rikkakasvustoisia joutomaita ja muita avoimia ympäristöjä. Suomessa pesii arviolta 250 000 – 350 000 pensastaskuparia (BirdLife International 2019, Valkama ym. 2011).

Esiintyminen Haliaksella

Pensastasku on Haliaksella läpimuuttaja, joka muuttaa enimmäkseen öisin, joten muuton kulkua seurataan paikallisten, muutolla levähtävien lintujen määriä havainnoimalla. Kevätmuutto alkaa huhtikuun lopulla, päämuutto havaitaan toukokuun puolivälissä, ja viimeisiä kevätmuuttajia havaitaan vielä kesäkuun puolivälissä. Keväällä reviireille kiiruhtavat koiraat muuttavat naaraita aikaisemmin (Lehikoinen ym. 2016). Pensastasku ei pesi säännöllisesti aseman alueella, mutta levähtävät mielellään Gåsörsvikenin rantaniityllä.

Syysmuutto käynnistyy heinäkuun loppupuoliskolla, ja voimistuu nopeasti elokuussa. Syksyn päämuutto osuu elokuun loppupuoliskolle, ja viimeisiä pensastaskuja voi nähdä vielä syys-lokakuun vaihteessa. Syksyllä nuoret linnut muuttavat keskimäärin kymmenen päivää ennen vanhoja (Lehikoinen ym. 2015), eroa selittää vanhojen lintujen täydellinen sulkasato pesinnän jälkeen (Svensson 1997). Keväällä pensastaskuja rengastettiin läpi valoisan ajan, koska lintujen on ruokailtava aktiivisesti nopeasti etenevällä kevätmuutolla. Syksyllä pääosa rengastuksista keskittyi aamuhämärään ja ensimmäisiin valoisiin tunteihin, ja rengastusaktiivisuus nousi jälleen iltahämärissä, jolloin pensastaskut valmistautuvat yömuuttoon (Lehikoinen ym. 2011).