Tilhi on boreaalisen havumetsävyöhykkeen laji, jonka pesimäalueet ulottuvat Pohjois-Euroopasta aina itäiselle Venäjälle asti. Suomessa yhtenäiset pesimäalueet alkavat Oulun seudulta, jo Pohjois-Karjalan eteläpuolella laji on satunnainen pesijä. Viimeisimmän kannanarvion mukaan Suomessa pesii vuosittain 20 000 – 90 000 tilhiparia (BirdLife International 2019, Valkama ym. 2011).

Tilhen vuotuiseen esiintymiseen, sekä pesimäkannan kokoon että talvehtivien lintujen määriin, vaikuttaa suuresti pihlajanmarjasadon vaihtelut. Tilhet vaeltavat syksyllä marjaesiintymien perässä, huonoina marjavuosina tilhet muuttavat nopeasti ja huomaamattomasti Suomesta Keski- ja Etelä-Eurooppaan, hyvinä marjavuosina suurin osa linnuista talvehtii Suomessa. Joinain vuosina marjoja on niin runsaasti, että linnut pysyttelevät pesimäalueidensa lähellä, eivätkä saavu eteläisimpään Suomeen lainkaan, vaikka marjoja olisi sielläkin runsaasti. Talvehtimismenestys puolestaan vaikuttaa seuraavan kesän pesimäkannan kokoon (Valkama ym. 2011).

Esiintyminen Haliaksella

Syksyn ensimmäiset tilhet saapuvat Haliakselle yleensä syyskuun lopulla. Muutto voi huipentua nopeasti, jo lokakuun alussa saattaa näkyä hienoja tilhimuuttoja. Lokakuu onkin parasta tilhiaikaa, jolloin asemalla on havaittu useita yli 4 000 yksilön päivämuuttoja. Joinain vuosina hyviä muuttoja näkee vielä marras- joulukuussa. Kevätmuutto on syksyyn nähden paljon vaatimattomampi ja ajoittuu usein lopputalveen tai alkukevääseen, helmi-maaliskuulle.

Pihlajamarjat vaikuttavat tilhien alueellisen esiintymisen ja runsauden lisäksi muuttoon, etenkin muuton ajoittumiseen. Haliaksella tilhet muuttavat aikaisemmin huonoina marjavuosina ja myöhemmin hyvinä marjavuosina. Talvilintulaskentojen aineiston perusteella hyvinä marjavuosina tilhi esiintyy runsaasti eteläisessä Suomessa vielä keskitalvella. Mitä runsaampi marjasato on, sitä pidempään ja suuremmissa määrin tilhet viivyttelevät pohjoisessa ja etelään siirrytään vasta kun marjat on syöty (Lehikoinen ym. 2010). Kilpailu marjoista saattaa olla kovaa, ja joinain vuosina marjasatoa hyödyntävät räkättirastaat saattavat syödä suurimman osan sadosta, ennen kuin tilhet edes ehtivät Etelä-Suomeen (Kolunen & Vikberg 1978). Hyvinä marjavuosina nähdään myös hyviä muuttoja, esimerkiksi syksyllä 2008 Haliaksella havaittiin kuusi ja syksyllä 2012 viisi yli kahden tuhannen yksilön päivämuuttoa.

Bohemian Waxwing – Bombycilla garrulus