Esiintyminen Haliaksella

Sarvipöllö on Haliaksella säännöllisimmin havaittava ja toiseksi runsain rengastettu pöllölaji. Se on muuttolintu, Suomessa rengastetuista yksilöitä on löytöjä Baltiasta Saksaan, Ranskaan, Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin ulottuvalla alueella (Valkama ym. 2014). Muiden pöllöjen tavoin havaintomäärät keskittyvät syksylle, syyskuun alusta marraskuun puoliväliin ulottuvalle jaksolle. Lokakuu on päämuuton aikaa, jolloin hyvissä olosuhteissa asemalla rengastetaan useita yksilöitä saman yön aikana. Joinain vuosina yksittäisiä yksilöitä talvehtii aseman alueella.

Haliaksen läpi muuttaa sekä nuoria että vanhoja lintuja, vuoteen 2012 mennessä asemalla rengastetuista noin tuhannesta sarvipöllöstä puolet oli nuoria ja puolet vanhoja. Syyskauden rengastukset keskittyivät lokakuun kolmannelle viikolle, nuoret linnut muuttavat keskimäärin viisi vuorokautta aikaisemmin kuin vanhat. Vanhat sulkivat pesintöjen jälkeen ja muuttavat siksi myöhemmin. Koiraat muuttivat keskimäärin viikkoa myöhemmin kuin naaraat, ero oli suurempi nuorilla linnuilla, lisäksi koiraita rengastettiin yli puolet vähemmän kuin naaraita. Rengastusaineisto tukee käsitystä, että koiraat jäävät talveksi paljon lähemmäs pesimäalueita kuin naaraat (Lehikoinen ym. 2014).

Eniten sarvipöllöjä rengastettiin iltayöstä hieman ennen puoltayötä, tämän jälkeen suhteellisen tasaisesti aamuyöhön ennen hämärän tuloa. Ilmeisesti sarvipöllöt lähtevät auringonlaskun jälkeen muutolle ja laskeutuvat muutolta verkkoihin. Tätä tukee 1.11.2008 havaittu muutto, jolloin Ulkosataman valoissa havaittiin 32 sarvipöllöä ennen puoltayötä, muuton hiipuessa kello yhdentoista jälkeen (Lehikoinen ym. 2011).

Kuten monilla muillakin pöllöillä, Haliaksen vuosittaisiin havaintomääriin vaikuttivat pikkunisäkkäiden määrät sekä keväällä että syksyllä. Eniten sarvipöllöjä nähdään Haliaksella niinä syksyinä, kun eteläisessä Suomessa on ollut runsaasti pikkunisäkkäitä keväällä ja poikastuotto on ollut runsasta, ja kun seuraavana syksynä pikkunisäkäsmäärät ovat hyvin vähäisiä, jolloin ravinnon kadotessa suurempi joukko pöllöjä lähtee nälän ajamina liikkeelle. Vaikka pikkunisäkässyklit vaikuttavat sarvipöllöjen määriin, määrät vaihtelevat Haliaksella kaikista pöllöistä kaikkein vähiten lajin säännöllisen muuttokäyttäytymisen johdosta. Haliaksen sarvipöllömääriin vaikuttavat eniten eteläisen Pohjanmaan pikkunisäkkäiden runsausvaihtelut (Pietiläinen 2017).

Pitkäaikaismuutokset

Sarvipöllöjen havaintomäärissä oli runsaasti vuosien välistä vaihtelua ja havaintoaineistossa näkyy syksyn 2009 erittäin runsas esiintyminen. Kuitenkin havaintomäärät ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet noin 40%, ja suuntaus vastaa yleistä pesimäkannan kehitystä Suomessa. Kannankehityksen taustalla saattavat olla 2000-luvun alussa ailahtelevaisesti esiintyneet myyräsyklit (Brommer ym. 2010).

Long-eared Owl – Asio otus