Kaikki lajit ovat pääasiassa perhosten muna-toukka parasitoideja. Yksittäiset Copidosoma-lajit ovat rajoittuneet isäntäryhmässään muutamaan tai vain yhteen perhosheimoon tai -alaheimoon (Guerrieri & Noyes 2005). Suvun isäntäkirjo on laaja, joten niitä tavataan monissa eri elinympäristöissä (Guerrieri & Noyes 2005).

Toukat ovat polyembryonisia ja syövät ja muumioivat neljännen eli viimeisen toukkavaiheen isäntätoukan ja koteloituvat sen sisään. Yhdestä isäntätoukasta voi kuoriutua jopa 2800 Copidosoma-aikuista (Guerrieri & Noyes 2005).

Tupsumetalliyökkösellä (Trichoplusia ni) loisiva Copidosoma floridanum on tutkituin polyembryoninen laji. Sen yhdestä munitusta munasta voi kehittyä jopa 3000 pistiäisaikuista (Strand 2009). Suurin osa C. floridanum-toukista on pulleita ja ne omaavat vain hyvin heikot leuat. 4–25 % yökköstoukissa olevista Copidosoma-toukista kehittyvät pitkänomaisiksi ja isokeukaisiksi ”sotilaskastiksi”, joka suojelee normaalisti kehittyviä sisartoukkiaan yökköstoukassa mahdollisesti olevilta vierailta loisilta. C. floridanum munii yleensä sekä koiras- että naarasmunan isäntätoukkaan. Sotilastoukat ovat aina naaraita ja ne syövät myös veljiään, mikä tekee kuoriutuvilla C. floridanum aikuisilla sukupuolijakauman vahvasti naaraspainoitteiseksi (Strand 2009).Sotilaskastin toukat eivät kehity aikuisiksi. Sotilaskastia esiintyy myös muilla tutkituilla Copisosoma-lajeilla, mutta muilla polyembryonisilta pistiäisryhmiltä ei sotilaskastia tunneta (Strand 2009).