Terellia plagiata

Kaunokinvarsikärpänen on tavattu Suomesta vain muutamasta paikasta:

1.    Al: Finström, Bastö. Viisi yksilöä vuodelta 1943 (leg. A. Nordman). Tarkka aika ja paikka ovat tuntemattomia. Ketokaunokki on ilmeisesti taantunut Ahvenanmaalla umpeenkasvun ja metsittymisen myötä, mutta ketokaunokki kasvaa vielä Finströmissä (Lampinen & Lahti 2010). Kärpäsen tilannetta Ahvenanmaalla ei tunneta hyvin, sillä sitä ei ole erikseen etsitty saarimaakunnasta 2000-luvulla.

2.    Ab: Lohja, Hiidenmäki. Vakaa esiintymä junaradan varrella. Piennar ja sen välitön lähiympäristö on hiekkapohjainen ja sillä kasvaa paikoin edustavaa hiekkaketojen kasvillisuutta, mm. runsaasti ajuruohoa, ketomarunaa, ketokaunokkia, keltamaitetta ja karvaskallioista. Ketokaunokkikasvusto keskittyy varsinaiselle ratapientareelle, jolla sitä kasvaa vähintään sata kukkivaa yksilöä noin 200 metrin matkalla. Ojien ulkoreunoilla ketokaunokkia kasvaa selvästi vähemmän. Ratavarren tasanteilla ja hiekkaharjun leikkauksilla ei havaittu ainakaan kukkivia ketokaunokkeja. Paikka on tunnettu paahdehyönteisten esiintymisalue ja sillä elää kaunokinvarsikärpäsen lisäksi mm. palosirkka ja ajuruohovarsikoi Klimschia transversella (Anon. 2001).

Lohjaharjun alueella on useita muita samantapaisia radanvarsikohteita, joilla kasvaa ketokaunokkia (Anon. 2001). Kaunokinvarsikärpästä ei vielä ole etsitty näiltä paikoilta muutamia yksittäiskäyntejä lukuun ottamatta.

Kaunokinvarsikärpänen on laajalle levinnyt Pohjois- ja Keski-Euroopassa. Levinneisyysalueen länsiraja on Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Pohjoisessa se saavuttaa eteläisimmän Suomen ja etelässä Alpit, mutta Välimerellisen ilmaston alueelta sitä ei tunneta (tosin suvun määritysvaikeudet Etelä-Euroopassa saattavat sotkea kuvaa). Euroopan puolella itäisimmät havainnot ovat keskivenäjältä ja Ukrainasta, mutta lajin levinneisyysalue jatkuu Aasian puolelle (Merz 1994, Merz & Korneyev 2010). Ruotsissa kaunokinvarsikärpäsen levinneisyysalue jää selvästi Suomea etelämmäksi: pohjoisimmat havainnot ovat Länsi-Göötanmaalta. Liettuasta laji on ilmoitettu vasta äskettäin (Pakalniškis 1991, 2006). Latviatsa ja Eestistä lajia ei ole ilmoitettu.