Canada Goose – Branta canadensis
- Overview
- Images
- Identify
- Biology
- Taxonomy
- Occurrence
- Specimen
- Invasive alien species
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LINK
The map represents observations of this taxon, but it may not be used as a distribution map.
- Total squares
The map represents observations of this taxon, but it may not be used as a distribution map.
Origin and general distribution
Kanadanhanhi on kotoisin Pohjois-Amerikasta, missä tavataan seitsemän kanadanhanhen alalajia. Pesimäalue kattaa Kanadan ja Yhdysvaltojen pohjoisosat. Talvehtimisalueet sijaitsevat Yhdysvaltojen eteläosissa ja Meksikossa. Ensimmäiset kanadanhanhet tuotiin Eurooppaan, Iso-Britanniaan vuonna 1678. Kesti kuitenkin lähes 300 vuotta, ennen kuin kanta kasvoi yli 10 000 yksilön rajan. Pohjoismaihin kanadanhanhi istutettiin 1930-luvulla, jolloin Etelä-Ruotsissa vapautettiin luontoon 3-5 yksilöä. Kanta kasvoi nopeasti ja jo 1960-luvulla kanadanhanhia arvioitiin olleen yli 10 000.
Suomessa kanadanhanhi havaittiin ensimmäisen kerran Hailuodossa vuonna 1955. Havainto koskee ilmeisesti Ruotsista tullutta yksilöä. Ensimmäiset istutukset tehtiin Suomessa 1960-luvulla, mutta vasta 1970-luvulla, useiden istutusyritysten jälkeen maahan alkoi muodostua vakiintunut ja kasvava kanta. Viimeisimmän lintuatlaksen (2011) mukaan Suomessa arvioidaan pesivän 7000-8000 paria. Kanadanhanhen vankinta esiintymisaluetta Suomessa on Etelä- ja Lounais-Suomen rannikko. Kanta kasvaa edelleen ja viimeisen kymmenen vuoden aikana kanadanhanhi on levittäytynyt enenevässä määrin sisämaata ja pohjoista kohti. Yksi kanadanhanhen menestymisen salaisuus on, että se viihtyy monenlaisissa ympäristöissä. Kanadanhanhi pärjää sekä ulkosaaristossa, että mantereen meren ja järvien lahdilla. Pesällään kanadanhanhi on hyvin aggressiivinen ja pystyy puolustamaan pesäänsä jopa kettua vastaan. Poikasten vartuttua kanadanhanhet siirtyvät hyödyntämään ihmisten luomia laitumia, nurmikoita ja oraspeltoja.
The chart shows temporal distribution of the observations, which is not the same as population increase/decrease.
The following biotope data have been recorded for observations of this taxa