Moniruokaiset (Polyphaga) ovat erittäin monimuotoisia ja vaihtelevankokoisia hyönteisiä, joiden tärkein erotustuntomerkki muihin kovakuoriaisiin (Coleoptera) verrattuna on niiden takalonkkien sijoittuminen siten, että ne eivät jaa takaruumiin 1. jaoketta kahtia. Moniruokaisilla, kuten muillakin kovakuoriaisilla, ruumis on yleensä kova ja kompakti.

Moniruokaisten pää on vahvasti kitinisoitunut. Tuntosarvet ovat vaihtelevanmuotoiset ja jaokkeiden määrä vaihtelee. Verkkosilmät ovat vaihtelevankokoiset, usein suhteellisen pienet ja ne puuttuvat harvoin, pistesilmiä on vain harvoilla. Suuosat ovat aina purevat; yläleuat (mandibelit) usein voimakkaat. Moniruokaisten keskiruumiin 1. jaoke (prothorax) on usein suuri. Se erottuu selkeästi päästä ja loppuruumiista, ja etuselkä (pronotum) on selvästi näkyvissä. Keskiruumiin 1. jaokkeen sivuilla ei ole notopleuraalisaumaa, eli keskiruumiin kyljen ja selän välistä saumaa. Keskiruumiin 2. ja 3. jaokkeet ovat yhteensulautuneet ja niiden ainoa näkyvä osa on pikkukilpi/kilveke (scutellum) muiden osien ollessa piilossa peitinsiipien alla. Moniruokaisilla on yleensä kaksi paria siipiä. Etusiivet ovat kovat tai nahkamaiset peitinsiivet (elytra) ja niiden alla on kalvomaiset takasiivet, jotka toimivat lenninsiipinä. Levossa siivet ovat tiiviisti ruumiin päällä; takasiivet laskostettuina ruumista myötäilevien peitinsiipien alle. Lenninsiivet ovat peitinsiipiä usein huomattavasti suuremmat. Etusiivet kohtaavat takaruumiin keskellä kovakuoriaisen selkää muodostaen selkeän sauman. Lenninsiivet voivat puuttua tai olla surkastuneet; peitinsiivet voivat puuttua tai olla hyvin lyhyet, jolloin takaruumis osittain näkyvillä. Peitinsiipien pinta on usein uurteinen, nystyinen tai kuoppainen, tai karvojen tai suomujen peittämä. Lenninsiipien siipisuonisto on usein harva. Lennossa peitinsiivet ovat tavallisesti suorakulmaisesti sivuille kääntyneet. Takaruumiissa alapuolelta katsottuna keskiruumiista lähtevät takimmaisen jalkaparin takalonkat eivät jaa takaruumiin 1. jaoketta kahtia, kuten todettu. Takalonkat ovat liikkuvat suhteessa keskiruumiin 3. jaokkeen vatsapuoleen (metasternum). Moniruokaisten jalat ovat hyvin monimuotoiset. Ne voivat olla karvaiset tai piikikkäät, ja joillakin taaimmaisen jalkaparin reidet voivat olla suurentuneet (monet kirpat, Alticinae-alaheimosta).

Vaihtelevan kokoisia. ruumiin pituus suomalaisilla lajeilla n. 1–50 mm.

Suomen suurin laji, sarvikuonokas, Oryctes nasicornis, jonka ruumiin pituus 30–50 mm.

Toukat ovat useimmiten scarabaeiformeja, joskus eruciformeja (esim. lehtikuoriaiset, Chrysomelidae) ja harvoin jalattomia (esim. kärsäkkäät, Curculionidae ja kaarnakuoriaiset, Scotylinae). Kaikilla toukkamuodoilla on kovettunut pääosa ja jalallisilla toukilla on enintään nelijaokkeiset raajat, joissa on vain yksi kynsi. Kovakuoriaisten toukilla ei ole koskaan ylimääräisiä raajapareja takaruumiissa, kuten esimerkiksi perhostoukilla.

Erilaisruokaiset (moniruokaiset) – Polyphaga

No type specimen

Type specimen

No national museum collection specimen

National museum collection specimen