Suomen Lajitietokeskuksen nettisivu tarvitsee javascriptin toimiakseen. Tarkista selaimesi asetukset.
To use Finnish Biodiversity Information Facilities website, please enable JavaScript.
You can filter by taxon in two ways:
1) Enter names and select suggestions from the drop-down menu. Suggestions are matched to your input if they are found in the database. Matches include scientific (including synonyms) and vernacular names. Selecting taxa returns records of the specified taxa's child taxa (e.g., genera selection will return species records of the genera)
2) If the name you enter is not in the database, or you perform a wildcard name search using asterisks (e.g., "L*"), this will either match the input exactly, or will be a partial match for the taxon name as it was originally supplied.
You can also search by taxon ID (e.g., "MX.26280") and search for multiple taxa at once.
Commonness & rarity refers specifically to Finland. Common Finnish taxa are abundant and widespread while being considered rare indicates there are few individuals found in limited regions.
Note that commonness and rarity has not been determined for all species. For insects specifically, commonness and rarity is based on so-called frequency points: common = 1-29, rare = 30-59, very rare = 60-100.
The Nature Conservation Decree can regulate a wild species whose natural survival in Finland has been endangered as an endangered species.
Read more: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970160
The Nature Conservation Decree can regulate a wild species whose risk of extinction is obvious as a species under strict protection. The destruction or deterioration of a site of species under strict protection is prohibited.
Luonnonsuojelulain (1096/1996) 38 §:n 2 momentin mukaisesti koko maassa rauhoitetut eläinlajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) liitteessä 2(a).
Read more: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970160
Luonnonsuojelulain (1096/1996) 38 §:n 2 momentin mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien eteläpuolella rauhoitetut eläinlajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) liitteessä 2(b).
Luonnonsuojelulain (1096/1996) 42 §:n 1 momentin mukaisesti koko maassa rauhoitetut kasvilajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) liitteessä 3(a).
Luonnonsuojelulain (1096/1996) 42 §:n 1 momentin mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien eteläpuolella rauhoitetut putkilokasvit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) liitteessä 3(b).
Luonnonsuojelulain (1096/1996) 42 §:n 1 momentin mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa rauhoitetut putkilokasvit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) liitteessä 3(c).
The nesting tree of a large bird of prey, where the nest is in regular use and clearly visible, is protected.
Liitteen II Suomessa esiintyvät lajit (jotka mukana Suomen artikla 17 mukaisessa raportissa EU:lle vuonna 2019). Euroopan unionin tärkeänä pitämä laji, jonka suotuisa suojelutaso on pyrittävä säilyttämään tai palauttamaan. Suojelukeinona on alueellinen suojelu (Natura 2000 -alueet). Niille lajeille, joille Suomella on liitteessä varauma tai jotka esiintyvät satunnaisesti, Suomen ei ole tarvinnut alueita perustaa.
Read more: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit
Liitteen IV Suomessa esiintyvät lajit ja alalajit (jotka mukana Suomen artikla 17 mukaisessa raportissa EU:lle vuonna 2019). EU:n tärkeänä pitämä laji, jonka suotuisa suojelutaso on pyrittävä säilyttämään tai palauttamaan. Suojelukeinona on lajin tiukka suojelu.
Yhteisön tärkeinä pitämät, Suomessa esiintyvät lajit, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. Toimilla varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella (mm. Natura 2000 -alueiden perustaminen).
Migratory species that occur regularly in Finland, for the protection of which must be taken similar measures to those for Annex I species (eg the establishment of Natura 2000 sites).
Kalalajit, joihin sovelletaan luonnonsuojelulakia (37 §). Lajit, joita ei hyödynnetä taloudellisesti. Muista eli taloudellisesti hyödynnettävistä kalalajeista säädetään kalastuslailla (2015/379).
EU:n luontodirektiivin liitteessä V luetellut, Suomessa esiintyvät lajit ja lajiryhmät (jotka mukana Suomen artikla 17 mukaisessa raportissa EU:lle vuonna 2019). Euroopan unionin tärkeänä pitämä laji, jonka suotuisa suojelutaso on pyrittävä säilyttämään tai palauttamaan. Suojelukeinona on lajin hyödyntämisen sääntely. Lajien ottaminen luonnosta ja hyväksikäyttö voi vaatia hyödyntämisen sääntelyä.
Ne luontodirektiivin II-liitteen lajit, jotka on määritelty ensisijaisesti suojeltaviksi (priority species).
Suomi on saanut II-liitteen lajeista kymmenelle varauman jäsenneuvottelujen yhteydessä (kaloja ja riistanisäkkäitä) eli niiden suojelemiseksi ei tarvitse perustaa Natura 2000 -alueita.
Annex II species and subspecies occurring in Finland as criteria for the protection of Natura 2000 sites in Finland. The species has been considered in the bilateral negotiations between the EU and Finland to be such a permanent position that Finland must establish special protection areas for the protection of the habitats of these species (Natura 2000 network of sites).
Read more: https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/building-the-natura-2000-network
Suomi on saanut varauman euroopanmajavalle sekä sudelle poronhoitoalueella.
Suomella on sudelle varauma poronhoitoalueen eteläpuolelle.
Lajit, joiden metsästäminen voidaan sallia koko Euroopan Unionin alueella mikäli kansallinen lainsäädäntö sallii sen. Jäsenvaltioiden on varmistettava ettei metsästys vaaranna lajin suojelutoimenpiteitä niiden levinneisyysalueella. Liitteessä on listauksen lisäksi riekon alalajit Lagopus lagopus scoticus ja L. l. hibernicus, jotka eivät esiinny Suomessa.
Lajit, joiden metsästäminen voidaan sallia Suomessa (jäsenmailla omat luettelot), mikäli kansallinen lainsäädäntö sallii sen. Jäsenvaltioiden on varmistettava ettei metsästys vaaranna lajin suojelutoimenpiteitä niiden levinneisyysalueella.
Lajit, joiden myynti, kuljetus ja hallussa pitäminen myyntiä varten sekä elävien tai kuolleiden lintujen ja kaikkien niiden helposti tunnistettavien osien tai linnuista valmistettujen tuotteiden myytäväksi tarjoaminen ei ole kiellettyä, JOS linnut on pyydystetty tai muuten hankittu laillisella tavalla. Liitteessä on listauksen lisäksi punapyy Alectoris rufa sekä kalliopyy Alectoris barbara, jotka eivät esiinny Suomessa.
Lajit, joiden myyntiin, kuljetukseen tai hallussa pitämiseen myyntiä varten sekä elävien tai kuolleiden lintujen ja kaikkien niiden helposti tunnistettavien osien tai linnuista valmistettujen tuotteiden myytäväksi tarjoamiseen jäsenvaltiot voivat myöntää luvan, mikäli linnut on pyydystetty tai muuten hankittu laillisella tavalla. Liitteessä on lisäksi teeren alalaji Tetrao tetrix britannicus, joka ei esiinny Suomessa. Riekosta on Suomessa esiintyvän alalajin Lagopus lagopus lagopus lisäksi liitteessä alalajit L. l. scoticus ja L. l. hibernicus, jotka eivät esiinny Suomessa. Tundrahanhesta liitteessä on Suomen kautta muuttava alalaji Anser albifrons albifrons.
CITES-sopimus sääntelee uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa, eli näiden lajien, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden tuonti ja vienti on säänneltyä ja luvanvaraista. Sopimuksen I-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on pääasiassa kielletty. Tietyissä tapauksissa näitä lajeja saa kuitenkin viedä ja tuoda kansainvälisten rajojen ylitse, jos kyseessä on ei-kaupallinen toiminta tai jos kyseessä on muu kuin luonnonvarainen yksilö.
Read more: https://www.ymparisto.fi/en-US/Forms_permits_and_environmental_impact_assessment/Permits_notifications_and_registration/International_trade_of_endangered_species_CITES
CITES-sopimus sääntelee uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa, eli näiden lajien, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden tuonti ja vienti on säännelty. Sopimuksen II-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on sallittua, mutta vaatii vientiluvan vientimaasta.
CITES-sopimus sääntelee uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa, eli näiden lajien, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden tuonti ja vienti on säännelty. Sopimuksen III-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on sallittua, mutta luvanvaraista. Vientilupa vaaditaan maasta, joka on mainittu lajiliitteessä. Muista maista vaaditaan joko vientilupa tai alkuperätodistus.
A-liitteen eläinten ja kasvien (elävien ja kuolleiden yksilöiden, niiden osien ja niitä sisältävien tuotteiden) kuljetus (vienti ja tuonti) EU:n ulkorajojen ylitse vaatii aina CITES-luvat. Luonnonvaraisten yksilöiden kaupallinen vienti ja tuonti ei ole sallittua, mutta muihin tarkoituksiin on mahdollista saada lupa. Vankeudessa syntyneille ja kasvaneille eläimille sekä keinotekoisesti kasvatetuille kasveille on usein mahdollista saada luvat myös kaupalliseen vientiin ja tuontiin, samoin jos kyse on ns. vanhoista esineistä. EU:n ja sen jäsenmaiden (kuten Suomen) sisäisessä kaupassa käytetään A-liitteen lajeille EU-todistusta, jolla annetaan poikkeuslupa kaupalliselle toiminnalle. Myös A-liitteen eläimen elävän luonnosta peräisin olevan yksilön (tai yksilön, joka ei täytä määritelmää 'vankeudessa syntynyt ja kasvanut') siirtoon tarvitaan EU-todistus vaikka kyseessä olisikin ei-kaupallinen toiminta. EU:n (myös jäsenmaan) sisäisessä elävien A-liitteen eläinten siirrossa on aina pystyttävä osoittamaan laillinen hankinta ja laillinen toiminta, joko EU-todistuksella tai muilla asiakirjoilla.
B-liitteen lajeilla saa käydä kansainvälistä kauppaa, mutta niitä ei saa tuoda yhteisöön ilman voimassaolevaa vientilupaa tai jälleenvientitodistusta sekä voimassaolevaa tuontilupaa. Poikkeuksena ovat henkilökohtaiset tavarat, joille tietyissä tapauksissa riittää pelkkä vientilupa. EU:sta vientiin vaaditaan vientilupa. EU:n ja sen jäsenmaiden sisäisessä kaupassa on pystyttävä todistamaan B-liitteen yksilön laillinen alkuperä.
Commercial imports of Appendix D species from outside the EU require a CITES import notification.
Lajisuojelun alueellisen suunnittelun priorisoimiseksi ympäristöhallinnon vastuulla olevista uhanalaisista lajeista on valittu pikaisimpia suojelutoimia vaativat lajit omalle listalle ns. kiireellisesti suojeltaviksi lajeiksi. Lista päivitettiin vuonna 2020. Valinnan ovat tehneet ympäristöhallinnon apuna toimivien eliötyöryhmien lajiasiantuntijat Suomen ympäristökeskuksen koordinoimana.
Read more: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Lajiensuojelutyo/Kiireellisesti_suojeltavat_lajit
Lajisuojelun kansallista toimintaohjelmaa varten valmisteltiin Suomen ympäristökeskuksessa vuosina 2010–2011 raportti lajisuojelun priorisoinnista. Raportin valmisteluun osallistuivat luonnonsuojeluhallinnon toimijat ja siinä hyödynnettiin mm. tuoreimman uhanalaisuuden arvioinnin tuloksia (Punainen kirja 2010). Eliöryhmäkohtaiset työryhmät arvioivat työtä varten lajien turvaamistarpeita ja -keinoja.
Read more: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Lajiensuojelutyo/Uhanalaisten_lajien_suojelun_toimintaohjelma/Kiireellisesti_suojeltavat_lajit
Metsästyslaissa luetellut riistalinnut (5§).
Read more: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615
Metsästyslaissa luetellut riistanisäkkäät (5§).
Metsästyslaissa luetellut rauhoittamattomat eläimet.
Kansallisesti merkityksellisenä haitallisena vieraslajina pidetään sellaista muuta kuin unionin luetteloon kuuluvaa haitallista vieraslajia, josta saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella voi aiheutua vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai muuta vahinkoa luonnonvaraiselle eliöstölle taikka vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle.
Read more: http://vieraslajit.fi/fi/content/vieraslajiasetus
Nämä lajit on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta lajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Omistajat saavat pitää EU:n luetteloon kuuluvat lemmikkieläimet niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Ehtona on, että eläintä on pidetty lemmikkinä jo ennen lajin ottamista luetteloon.
Read more: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/HTML/?uri=CELEX:32016R1141&from=EN
Karanteenituhoojat ovat kasvitauteja ja tuholaisia, joita ei saa esiintyä kasvintuotannossa, myytävissä tai maahantuotavissa kasveissa, metsissä, kotipuutarhoissa eikä viheralueilla. Ne ovat kasvintuhoojia, jotka aiheuttavat merkittäviä haittoja kasvintuotannolle, metsätaloudelle tai ympäristölle.
Read more: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/kasvintuotanto/kasvinterveys/kasvintuhoojat/karanteenituhoojat/
Laatutuhoojat ovat kasvitauteja ja tuholaisia, joita ei saa olla myytävissä kasveissa (taimiaineisto, ruukkukasvit, kesäkukat). Vaatimuksen tarkoituksena on estää näiden tuhoojien leviämistä. Viljelmillä valvotaan laatututuhoojien esiintymistä omavalvontana.
Read more: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/kasvintuotanto/kasvinterveys/kasvintuhoojat/laatutuhoojat/
Kansallinen vieraslajistrategia on valtioneuvoston 15.3.2012 periaatepäätöksenä hyväksymä strategia, jonka kantavana ajatuksena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille.
Read more: http://vieraslajit.fi/fi/node/27
Suomessa havaitut vieraslajit, joita ei ole vielä määritelty asetuksissa.
Suomen kansallinen vieraslajiluettelo. Kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvien lajien maahantuonti, kasvattaminen, myynti, muu hallussapito ja ympäristöön päästäminen on kiellettyä.
Read more: https://www.vieraslajit.fi/fi/content/vieraslajiasetus-7042019
Tapio ja SYKE vastasivat vuosina 2007–2010 toteutetun Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -hankkeen toteutuksesta. Sen tuloksena laadittiin lajiluettelo.
Read more: https://www.metsakeskus.fi/uhanalaiset-lajit
Read more: https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Suojelualueverkosto_muuttuvassa_ilmastossa_SUMI
Crop wild relatives are wild species related to cultivated plants. The Finnish CWR priority species have been prioritized according to the utilisation potential and socioeconomic value. The priority list contains 55 species and 22 subspecies. The list has been prepared by Luke, Luomus and Metsähallitus in a project funded by Ministry of Agriculture and Forestry.
Lajiturva-hankkeen 2019–2021 tavoitteena oli lisätä lajiesiintymätiedon avulla sellaisten metsän- ja luonnonhoitoratkaisujen käyttöä, joilla turvataan uhanalaisten lajien esiintymiä ja populaatioita. Hankkeessa laadittiin lajiluettelo. Lajiluettelossa on mukana vuoden 2019 uhanalaisuuden arvioinnissa uhanalaiseksi (CR,EN,VU) ja silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltuja lajeja. Lisäksi mukana on muutama lakisääteisesti suojeltu elinvoimainen (LC) laji.
Read more: https://tapio.fi/lajiturva-hanke/
ELY-keskusten yhteisessä Metsänkäyttöilmoitus-OHKE-hankkeessa 2023 laadittu lajiluettelo. Luettelossa on listattu lajit, joiden luonnonsuojelulain mukaista suojelua valvotaan Suomen metsäkeskuksen ja ELY-keskusten välisellä automaattisella metsänkäyttöilmoitusmenettelyllä. Listalla ei ole lajeja, joille on olemassa lajikohtainen erillismenettely, kuten liito-orava. Lista perustuu Lajiturva-hankkeen tuottamaan lajilistaan (Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo), mutta siitä on poistettu silmälläpidettävät lajit sekä sellaisia lintu- ja riistaeläinlajeja, joiden luonnonsuojelulain mukaisen suojelun valvonta ei tällä hetkellä ole mahdollista automaattisella menettelyllä.
Tämä on vanhentunut luettelo joka on korvattu uudella vuonna 2021. Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.
Tämä on vanhentunut luettelo. Luettelo on korvattu uudella vuonna 2021. Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi lajiksi sellainen uhanalainen eliölaji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty.
Filter observations according to status of species in Finland
Filter to those observations that have
Filter to those observations that