KierresiipisetStrepsiptera

  • Yleiskuvaus
  • Media
  • Biologia
  • Taksonomia
  • Esiintyminen
  • Näytteet

Yleiskuvaus

Kierresiipiset (Strepsiptera) ovat hyvin pieniä, toisten hyönteisten erittäin erikoistuneita sisäloisia, joilla rakenteelliset ja elintapoihin liittyvät erot sukupuolten välillä (seksuaalidimorfismi) ovat äärimmäisiä. Suomessa esiintyvillä kierresiipislajeilla vain koiraat elävät vapaina, kun taas naaraat elävä aikuisina toukkavaiheen jälkeen vain isäntiensä sisäloisina.

Vapaina elävät kierresiipiskoiraat ovat väritykseltään usein tummia. Niiden päässä on vadelmanmuotoiset erikoistuneet verkkosilmät, mutta pistesilmät puuttuvat. Tuntosarvet ovat lyhyet ja haaraiset, ja suuosat ovat usein surkastuneet. Koirailla on kaksi paria siipiä, joista etusiivet ovat väristimien kaltaiset (kuten kaksisiipisten, Diptera takasiivet). Takasiivet ovat etusiipiä suuremmat, ruumiin kokoon nähden isot, viuhkanmuotoiset ja kiertyneet. Siipisuonitus on hyvin harva. Kierresiipiskoiraiden keskiruumiin 1. ja 2. jaoke ovat pieniä, kun taas 3. jaoke on suuri ja se peittää osaa takaruumiin selkäpuolesta. Jalat voivat olla kynnettömät.

Hyönteisisäntiensä sisäloisina elävillä kierresiipisnaarailla on vain jokseenkin tuntomerkitön, kitnisoitunut eturuumis (cephalothorax) näkyvissä isäntäeläimen ruumiin pinnalla sen jaokkeiden välissä. Niillä ei ole silmiä, tuntosarvia, suuosia, jalkoja, siipiä tai ulkoisia lisääntymiselimiä, mutta naaraiden sukuaukko on yleensä erottuva. Kierresiipisnaaraat jäävät yleensä viimeisen toukkanahkansa muodostaman vaipan sisään. Naaraita kutsutaan neoteenisiksi, sillä niissä säilyy aikuisiälläkin nuoruusvaiheen piirteitä. 

Suomessa suurin osa lajeista alle 5 mm. Maailmalla kierresiipisten koko pienestä erittäin pieneen, ruumiin pituus 0,4-35 mm, mutta yleensä alle 6 mm.

Kevätkierresiipi, Stylops ater, oletettavasti Suomen suurin laji, sillä sen naaraiden keskipituus 6,7 mm.

Kierresiipiset ovat monimutkaisten elintapojensa vuoksi biologialtaan melko huonosti tunnettu hyönteislahko.

Toukat alkuun planidium-tyyppisiä ja mikroskooppisen pieniä. Niillä on kolme paria rintajalkoja; tuntosarvet ja leuat puuttuvat. Tämän jälkeen ne muuttuvat loisimansa hyönteisen sisällä jalattomiksi.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Hyönteiset, Insecta & alkuhyönteiset, Entognatha
Kuvaustekstin laatijat:

FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana. Suomessa yhteensä

havaintoa?

Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Strepsiptera
Yleiskieliset nimet
  • kierresiipiset (suomi)
  • vridvingar (ruotsi)
  • Twisted-wing parasites (englanti)
Tunniste
http://tun.fi/MX.70233
Taksonominen taso
lahko
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Asiantuntijat
  • Meri Lähteenaro
  • Heidi Viljanen
  • Pasi Sihvonen
DNA-viivakoodien lkm
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Kierresiipiset
Yhteensä 10 lajia