Ruskonahkajäkälä – Peltigera rufescens
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Kasvumuoto
Kookas lehtijäkälä.
Koko
Keskikokoinen (yleensä < 15 cm), muodostaa usein laajoja ja tiheitä kasvustoja.
Sekovarsi
Liuskat melko kapeat, keskeltä alustanmyötäiset, laidoilta pystyt, reunoilta usein hyvin poimuiset ja osin taakäänteiset (vaalea alapinta kääntyy paikoin näkyviin) Yläpinta ainakin laidoilta vanukehuopainen (huovaston rihmat sikin sokin), keskeltä usein härmeinen, kuivana ruskehtava tai harmaa, joskus hyvin vaalea, kosteana siniharmaa tai tummanvihreä. Alapinta vaalea, selvästi suoninen, suonet tummia ja kapeita. Suonten pinnalla tiheinä jonoina tai yhtenäisenä mattona matalia, etenkin jäkälän keskiosissa tummia, epäsäännöllisen harittavahaaraisia ritsoideja. Jäkälää on yleensä vaikea irrottaa kasvualustasta ilman, että osa ritsoidikerroksesta repeää irti.
Itiöemä
Kotelomaljat syntyvät kapeiden pystyjen liuskojen yläpinnalle, satulamaisiksi käyristyneitä.
Itiöt
Monisoluiset, värittömät.
Leväosakas
Sinilevä (Nostoc).
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- ruskonahkajäkälä (suomi)
- krusig filtlav (ruotsi)
- Vakiintunut
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- 2000 LC – Elinvoimaiset
- Saara Velmala
- Leena Myllys
- Teuvo Ahti
- Sienet ja jäkälät
- Jäkälät ja likenikoliset sienet
- Jäkälät