Puneharmoyökkönen – Xestia alpicola
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 31,5-43 mm. Eteläiset yksilöt (ssp. iveni (Hüber, 1870)) ovat suurempia kuin pohjoiset. Koiraan tuntosarvet kaksoiskampahampaiset. Etusiivet sinertävänharmaat, varsinkin keskisarakkeesta punaruskeavarjoiset. Tyvijuomu musta, tavallisesti selvä. Poikkiviirut tummat, melko selvät, tyvi- ja ulkosarakkeen puolelta vaaleareunaiset. Keskivarjo tummahko. Keilatäplä kärjestään mustareunainen. Rengas- ja munuaistäplä suuret, mustareunaiset, rengastäplä valkeahkokehnäinen, munuaistäplä ruskehtavampi tai ruosteenvärinen. Aaltoviirun sisäpuolella diffuuseja, mustia nuolitäpliä. Ulkoreunassa rivi mustia pilkkuja. Takasiivet ruskeanharmaat, ulkoreunasta tummemmat; ripset vaaleat.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- puneharmoyökkönen (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Yökköset
- Suurperhoset