Rantahietayökkönen – Euxoa cursoria

Siipiväli 31–40 mm. Naaras on keskimäärin hiukan suurempi kuin koiras. Koiraan tuntosarvien jaokkeet lähes 2 kertaa pituuttaan leveämmät, ripsikimput pitkät. Etusiivet kapeat, heikosti levenevät, ulkoreunasta usein pyöreähköt. Pohjaväri vaihtelee vaalean harmaankeltaisesta sinertävänharmaaseen tai punaruskeaan. Suonet, varsinkin cubitus, usein valkeat. Poikkiviirut kaksinkertaiset, ruskeat, sisempi vahvasti, ulompi heikosti hampaallinen. Rengas- ja munuaistäplä ruskeareunaiset, tavallisesti harmahtavakeskiset ja valkeahkorenkaiset, munuaistäplän takaosassa usein mustahko täplä; keskisarka joskus niiden sisäpuolelta ja välistä tumma. Keilatäplä tavallisesti puuttuu, mutta jos näkyvissä, kärjestään ruskeareunainen. Aaltoviiru heikko, sen sisäpuolella tummahkoja varjotäpliä. Ulkosarakkeen ulko-osa tavallisesti pohjaa tummempi. Ulkoreunassa rivi mustia pilkkuja. Takasiivet okranvalkeat, reunavarjo ruskea, melko kapea; ripsien tyviviiru heikko.

Koiraan sivulämssien sacculuksen ulokkeet epäsymmetriset, takaa katsottuna oikea on selvästi pitempi kuin vasen; molemmat vain hiukan hakasta pitemmät; hakanen kärjestään ylöspäin taipunut.

Naaraan anaalipapillien tyvisukaset lyhyet. Ductus bursae lyhyt. Corpus bursae pitkä ja suurin piirtein soikea tai liereä.

Hiekkapohjaisilla ruohokentillä, dyyneillä, kallioilla heinä-syyskuussa. Päivällä löydettävissä kivien ja lautojen alta. Tulee hyvin valolle ja syötille. Käy kanervan ja pietaryrtin kukilla.

Toukka ruskehtavanharmaa tai vaaleanokra, vihertävänsävyinen; selkäjuova vaaleampi, vihertäväreunainen; sivuselkä- ja sivujuova valkeahkot, harmaa- tai vihertäväreunaiset. Pää vaaleanokra. Nystyrät tummat.

Elää erilaisten ruohojen juurilla ja tyvilehdillä, on päivällä hiekkaan kaivautuneena; talvehtii pienenä. Koteloituu maahan.

Bestimmungshilfe des Lepiforums

Moth Dissection UK. Genitaalit

Svenska fjärilar

Hampson, G. F. 1903. Catalogue of the Noctuidae in the Collection of the British Museum. Catalogue of the Lepidoptera Phalaenae in the British Museum IV:i-xx, 1-689, [LV-LXXVII].

Klöcker, A. 1913. Sommerfugle. III. Natsommerfugle. II. Del. Danmarks Fauna 13. 201 s.

Kullberg, J. 2005. Tunnista harvinaiset hietayökköset - miten estää harvinaisten Euxoa-yksilöiden joutuminen roskakoriin. Baptria 30(1-2):37–39.

Meyrick, E. 1895. A handbook of British Lepidoptera. MacMillan and Co., London. i-vi, 843 s.

Mikkola, K. & Jalas, I. 1977. Yökköset 1. Suomen perhoset . Suomen Perhostutkijain Seura. Otava, Helsinki. ISBN 951-1-04296-3. 256 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111:1-221.

Spuler, A. 1908. Die Schmetterlinge Europas. I. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. CXXVII+385 s.

Townsend, M. C., Clifton, J. & Goodey, B. 2010. British and Irish moths: an illustrated guide to selected difficult species (covering the use of genitalia characters and other features). Butterfly Conservation, Wareham. 91 s.

Warren, W. 1909-1913. Noctuidae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the known Macrolepidoptera edited with the collaboration of well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 3. Volume: The Noctuid Moths. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. 511 s.