Varjokorsiyökkönen – Oligia latruncula
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 22-26 mm. Lajeja O. strigilis ja O. versicolor aavistuksen pienempi ja hennompi. Etusiipien ulkosarake kellanharmaa. Keskisarake yleensä keilatäplän kohdalta tavallisesti laajalti musta, toisinaan yksivärisen punertava. Ulompi poikkiviiru takaosastaan tasaisen loivasti kaartuva, sen etuosan ulkoreunassa suonien kohdalla vain heikot viirut. Rengas- ja munuaistäplä pohjaa vaaleammat, okranruskeat–ruskehtavat. Etusiivet voivat olla yksivärisen tummanruskeat - ruskeanmustat, ulompi poikkiviiru erottuu kuitenkin luonteenomaisena. Takasiivet tummat.
Koiraan sivulämssän pollex suunnilleen puolet cuculluksen läpimitasta; digitus lyhyt ja leveä.
Naaraan antrumin ja ductus bursaen yhtymäkohta ei terävästi supistunut; ductus bursae ilman sivupullistumaa (vrt. O. strigilis). Antrumin alaseinämä ohut, hiukan paksuuntunut, heikosti kovera; corpus bursaessa pieni kitinisoitunut alue (vrt. O. versicolor).
Elintavat
Niityillä, valoisissa lehti- ja sekametsissä, heinittyneissä kulttuuriympäristöissä kesä-elokuussa. Tulee valolle, paremmin syötille.
Toukka sameanvalkea tai kellertävä, selästä punaisempi; pituusjuovat vaaleat. Pää ja niskakilpi sameanruskeat.
Elää syys-toukokuussa heinäkasvien (Poaceae) kuten kastikoiden (Calamagrostis) ja koiranheinän (Dactylis glomerata) korsissa ja tyvessä lehtien välissä; talvehtii keskenkasvuisena. Koteloituu korren sisään.
Lisätiedot
Bestimmungshilfe des Lepiforums
Lepidoptera Dissection Group. Genitaalit
Heydemann, F. 1932/33. Zur Morphologie und Formenbildung der Gattung Miana Steph. (Lep. Noct.). I. Die Miana strigilis L.- Gruppe. Entomologische Zeitschrift 46:21–24, 29–32, 55–58, 78–82, [I-II].
Klöcker, A. 1913. Sommerfugle. III. Natsommerfugle. II. Del. Danmarks Fauna 13. 201 s.
Mikkola, K. & Jalas, I. 1979. Yökköset 2. Suomen perhoset . Suomen Perhostutkijain Seura. Otava, Helsinki. ISBN 951-1-04297-1. 304 s.
Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111:1-221.
Townsend, M. C., Clifton, J. & Goodey, B. 2010. British and Irish moths: an illustrated guide to selected difficult species (covering the use of genitalia characters and other features). Butterfly Conservation, Wareham. 91 s.
Viidalepp, J. & Remm, H. 1996. Eesti liblikate määraja. Valgus, Tallinn. ISBN 5-440-00943-4. 528 s.