Sininurmiyökkönen Caradrina montana

Yleiskuvaus

Siipiväli 25–31 mm. Pää ja keskiruumis vaalean sinertävänharmaat, heikosti mustasirotteiset. Huulirihmat mustat, kärjestä valkeat. Tuntosarvet harmaanruskeat, paitsi tyvestä. Nilkat harmaanruskeat, valkorenkaiset. Takaruumis valkea, ruskeansekainen.

Etusiivet vaalean sinertävänharmaat, paikoin hiukan mustasirotteiset. Poikkiviirut häipyvät, toisinaan selvemmät, mustahkot; niiden kohdalla etureunassa pienet, mustat täplät. Rengastäplä tumma, heikosti valkeahkorenkainen pilkku; munuaistäplä takaosastaan harmaanruskea, sen tyvipuolella kaksi ja ulkopuolella kolme selvää, valkeaa pilkkua. Aaltoviiru muodostuu valkeahkoista viirunpätkistä, sen sisäpuolella pieniä, punaruskeita nuolitäpliä; sen ulkopuoli vain hiukan pohjaväriä tummempi. Ulkoreunassa rivi mustahkoja pilkkuja. Takasiivet valkeat, kärki ja ulkoreuna suoneen CuA2 asti ruskehtavat.

Toukka vaalean- – tummanharmaa; selkä vaaleampi kuin sivuselkä; selkäjuova vaalea, häipyvä; sivuselkä ylhäältä tummempi, tumma väri vaalenee asteittain kylkeä kohti. Vatsa varsin valkotäpläinen. Nystyrät kohtalaisen suuret, litteät, mustat. Hengitysaukot mustat. Pää syvänruskea, tummapeitteinen, mustat täplät joskus näkyvissä.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Caradrina montana
Auktorit
Bremer, 1861
Yleiskieliset nimet
  • sininurmiyökkönen (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.62577
Taksonominen taso
Esiintyminen Suomessa
Esiintymisen tyyppi
Hallinnolliset lajitiedot
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019
  • 2010
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Yökköset
  • Suurperhoset