Orapihlajayökkönen – Allophyes oxyacanthae
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 36-43 mm. Etusiivet ruskeat; ulkosarake ja tyvisarake leveän, mustan tyvijuomun etupuolelta vaaleammat. Suonet Sc, Cu ja 2A sekä takareuna messingivihreäkehnäiset. Poikkiviirut epäselvät, yksinkertaiset, mustat; ulomman takaosassa siipitaitteen kohdalla lumivalkoinen, kuutava juova ulkopuolella ja suuri, musta varjo sisäpuolella. Yökköstäplät vaaleanruskeat, pyöreähköt, hienosti ja epäselvästi mustahkoreunaiset, munuaistäplä suuri. Aaltoviiru epäselvä, sen sisäpuolella etureunassa tumma varjo, samoin takareunassa. Ulkosarakkeen ulkopuolisko enemmän tai vähemmän messinginvihreäkehnäinen; suonien M3–CuA2 takana kiilamaiset, mustat pitkittäisjuovat. Ulkoreunassa hieno, aaltoileva, musta juova. Ripset täplikkäät. Takasiivet ruskehtavanharmaat; kaarijuova tumma, siinä vahvasti ulkoneva kulma lähellä takakulmaa; ulkoreunassa rivi vaaleita täpliä.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- orapihlajayökkönen (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Yökköset
- Suurperhoset