Koivuvenhokas (venhoyökkönen) – Pseudoips prasinana

Siipiväli 31-42 mm. Keskikokoinen, vanttera. Etusiivet suipot, helakan - kellahtavan vihreät. Poikkiviirut hyvin viistot, hiukan sulautuvat ja tummemmanvihreävarjoiset, usein häipyvät; ulompi vahvempi. Aaltoviiru näkyy; kaikki kolme hopeanhohtoisia, elleivät häipyviä. Koiraan ripset ruosteenpunaiset, naaraan kellertävät. Koiraan takasiivet kellertävät, naaraan puhtaanvalkeat; molempien raajat ruskeanpunaiset.

Lehdoissa, sekametsissä, puistoissa kesä-heinäkuussa. Tulee valolle ja syötille.

Toukka vihreä, keltakuvioinen, siinä kolme keltaista pitkittäisjuovaa. Takimmaisissa käsnäjaloissa punainen kylkijuova.

Elää elo-syyskuussa koivulla (Betula), lepällä (Alnus), pähkinäpensaalla (Corylus avellana), tammella (Quercus) ym. Koteloituu veneenmuotoiseen kotelokoppaan lehden alapinnalle, kuorenrakoon tai kuihtuneiden lehtien väliin maahan. Kotelo talvehtii.

Bestimmungshilfe des Lepiforums

Lepidoptera Dissection Group. Genitaalit

Svenska fjärilar

Hampson, G. F. 1912. Catalogue of the Noctuidae in the Collection of the British Museum. Catalogue of the Lepidoptera Phalaenae in the British Museum XI:i–xvii, 1–689, [CLXXIV–CXCI].

Klöcker, A. 1917. Sommerfugle. V. Natsommerfugle. IV. Del. Danmarks Fauna 21. 76 s.

Meyrick, E. 1895. A handbook of British Lepidoptera. MacMillan and Co., London. i-vi, 843 s.

Mikkola, K. & Jalas, I. 1979. Yökköset 2. Suomen perhoset . Suomen Perhostutkijain Seura. Otava, Helsinki. ISBN 951-1-04297-1. 304 s.