Huntuyökkönen Dysgonia algira

Yleiskuvaus

Siipiväli 34–48 mm. Etusiivet harmahtavanruskeat, tuoreena purppuransävyiset. Keskellä siipeä valkeahko, tummakehnäinen, keskeltä kapeampi vyö, joka rajoittuu sisäpuolelta hiukan ulospäin taipuneeseen sisempään poikkiviiruun; ulkopuolelta sisäänpäin taipuneeseen keskivarjoon; ulompi poikkiviiru muodostaa terävän kulman ulospäin suonen M1 kohdalla ja taittuu tylpästi suonien M3 ja CuA1 välissä, jatkuu aaltoilevana takareunaan lähelle keskivarjoa. Siiven kärjessä kahdesta mustasta täplästä muodostunut juova. Ulkosarake violetinharmaa. Takasiivet harmaanruskeat; keskellä häipyvärajainen, valkeahko vyö; ulkoreunan keskellä harmaa alue. Ripset harmaat, kärjen takaa valkeahkot.

Muna harmaanruskea.

Toukka 42–48 mm, kellertävänharmaa, selkä tummempi; siinä hienoja, mustia pitkittäisjuovia. Vatsa ja raajat vaaleanharmaat. Hengitysaukot mustat. Jaokkeen A8 selkäpuolella pari pientä kyttyrää, joiden tyvellä viisto, musta juomu. Pää kellertävänharmaa.

Kotelo 14 mm, purppuranruskea, himmeä. Jaokkeissa A1–A7 pieniä pistekuoppia. Kremaster kekomaisesti pyöristynyt; tyvinystyt heikot. Sukaspari D2 vahvempi, muut 3 paria verrattain hienot.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
MR.1
Tieteellinen nimi
Dysgonia algira
Auktorit
(Linnaeus, 1767)
Yleiskieliset nimet
  • huntuyökkönen (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.62333
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Hyvin harvinainen
  • Vaeltaja
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
  • 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Suurperhoset