Toukoritariyökkönen – Minucia lunaris
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 51–62 mm. Helposti tunnistettava. Etusiivet vaalean harmahtavanokrat–ruskeat, tumman harmaanruskeakehnäiset. Poikkiviirut vaalean kellertävät; sisempi sisäpuolelta tummareunainen; ulompi aaltoileva, ulkopuolelta leveälti tummavarjoinen. Munuaistäplä ja pilkkumainen rengastäplä tumman harmaanruskeat. Aaltoviiru ruskea, epäsäännöllinen. Ulkoreunassa rivi tumman harmaanruskeita täpliä. Takasiivet vaaleanruskehtavat; reunavyö leveä, melko tumman harmaanruskea.
Toukka 60–70 mm, ruskea; selkäjuova helminauhamainen; sivuselkäjuovat leveät, tummat, sulkevat sisäänsä vaaleita täpliä; niiden alla kolme kapeaa, tummaa juovaa; sivujuova vaalea, joskus kellertävä. Jaokkeessa A1 kaksi punertavaa tai kellertävää kuviota; kahdessa viimeisessä jaokkeessa pari selkäkartiota. Pää ruskea.
Kotelo 21 mm, punaruskea, pintarakenne kohtalaisen hieno. Jaokkeissa A1–A3 hyvin epäselvät, A4–A7 syvät, pienet pistekuopat. Harjakset selvät. Kremaster sekava, verkkomaisesti harjanteinen; vatsapuolella enimmäkseen pitkittäiset pintarakenteet, tyvikyttyrät olemassa, pienet; sukaspari D2 vahva, erkaantunut, muut sukaset hienot, koukkumaiset.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- toukoritariyökkönen (suomi)
- Säännöllinen harhailija
- Hyvin harvinainen
- 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- MVL.232
- Suurperhoset