Koiyökkönen – Hypenodes humidalis

Siipiväli 13–15 mm. Hyvin pieni. Etusiivet kellertävänharmaat, ruskehtavakehnäiset. Poikkiviirut tummat; sisempi hyvin epäselvä; ulompi viisto, ulkopuolelta valkeahkoreunainen. Munuaistäplä mustanruskea pilkku. Aaltoviiru viisto, valkeahko, sisäpuolelta tummavarjoinen. Ulkoreunassa rivi mustia täpliä. Takasiivet harmaat.

Muna litistyneen pallomainen, kiiltävä.

Toukka 8–10 mm, ruskea. Pää vaaleanruskea, tummempikuvioinen.

Lentää heinäkuun alusta elokuun loppupuolelle; harvinainen II sukupolvi elokuun lopussa – syyskuussa.

Toukka heinä–toukokuussa; talvehtii pienenä.

Parveilee illansuussa pari tuntia ennen auringonlaskua ja sen jälkeenkin, mikäli lämpötila on yli 10ºC; tulee yöllä valolle ja syötille.

Toukka syönyt kasvatuksessa rahkasammalta (Sphagnum) ja kurjenjalan (Potentilla palustris) lehtiä.

Soilla, suoniityillä, kosteilla rantaniityillä.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Suomen Perhostutkijain Seura

Svenska fjärilar

Klöcker, A. 1913. Sommerfugle. III. Natsommerfugle. II. Del. Danmarks Fauna 13. 201 s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Mikkola, K. & Jalas, I. 1979. Suomen perhoset. Yökköset 2. Suomen Perhostutkijain Seura, Otava, Helsinki. 304 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Porter, J. 2010. Colour identification guide to caterpillars of the British Isles. Apollo Books, Stenstrup. 275, [49] s.

Pöyry, J. 2001. Suoperhosten uhanalaisuus ja suojelutilanne Etelä-Suomessa. Julk.: Aapala, K. (toim.): Soidensuojelualueverkon arviointi. Suomen ympäristö 490: 213–257. Helsinki.

Warren, W. 1909–1913. Family: Noctuidae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the known Macrolepidoptera edited with the collaboration of well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 3. Volume: The Noctuid Moths. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. s. 9–444.