Sinivirnayökkönen Lygephila craccae

Yleiskuvaus

Siipiväli 35–43 mm. Päälaki ja kaulus mustanruskeat. Etusiivet sinertävänharmaat, melko vähän ruskeariipusteiset, runsaammin ulkosarakkesta; suonet vaaleat. Etureunassa yleensä kolme selvää, tummanruskeaa täplää. Rengastäplä puuttuu tai näkyy terävänä, mustana pilkkuna; munuaistäplä kapea, kuutava, sen mustat reunat jakautuneet 4–7 pieneksi täpläksi. Aaltoviiru häipyvä, vaalea, sen sisäpuolella etureunan lähellä tummaa kehnää. Takasiivet vaalean kellertävän harmaanruskeat; reunavyö tumma, sulautuva.

Muna pallomainen, hienoryppyinen; väri hopeankiiltoisen vaalean punaharmaa.

Toukka 33–37 mm, vaalean kellertävänharmaa;selkäjuova leveä, harmaanruskea, kapean, tummanruskean, vaaleareunaisen juovan jakama; jaokkeiden A2–A4 ja A7 kyljissä viisto, mustahko juova; jaokkeessa A9 kolmikulmainen, kellertävänvalkea laikku; hengitysaukkojen alapuolella ruskea varjo.

Kotelo 16–20 mm, suhteellisen solakka, punaruskea; pintarakenne hieno; harjakset selvät. Takapää leveä, sen sivut melko yhdensuuntaiset, sitten pyöristynyt tai tylppäkulmainen. Sukaset D2 suuremmat kuin muut.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Lygephila craccae
Auktorit
(Denis & Schiffermüller, 1775)
Yleiskieliset nimet
  • sinivirnayökkönen (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.62289
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Yleinen
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • MVL.31
  • Suurperhoset