Jänösiilikäs Spilosoma urticae

Yleiskuvaus

Siipiväli 32–43 mm. Koiraan tuntosarvet selvästi kapeammat kuin tiikerisiilikkäällä (S. lubricipedum), siima valkea, sen yläpinnalla kapea, musta juova. Pää ja keskiruumis puhtaan valkeat. Takaruumis oranssinkeltainen, paitsi tyvi- ja peräjaokkeet; selässä ja sivuilla rivi mustia täpliä.

Etusiivet kapeammat ja niiden takanurkka pyöristyneempi kuin tiikerisiilikkäällä; puhtaan valkeat; keskisaran kärjessä viistosti kaksi pientä, mustaa pilkkua; joskus 3–4 pientä, mustaa pilkkua siiven tyvellä ja kärjessä. Takasiivet puhtaan valkeat.

Muna pallomainen, alapuoli litistynyt; väri kellanvalkea.

Toukka 36–45 mm, tummanruskea–harmaanmusta; selkäjuova melko heikko, vaaleanruskea, karvoituksen peittämä. Karvoitus tiheää ja pitkää, varsinkin takapäässä, mustanruskeaa–mustaa. Hengitysaukot valkeat. Pää kiiltävän musta; käsnäjalat punaiset.

Kotelo melko vanttera, 13–16 mm, tummanruskea–ruskeanmusta, hengitysaukot beesit. Kremaster hyvin lyhyt, siinä joitakin hyvin lyhyitä sukasia.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0
Kirjaudu sisään nähdäksesi lajisivut

Poikkeuksellisen suuren bottiliikenteen vuoksi lajisivujen katselu vaatii kirjautumista. Kyseessä on väliaikainen toimenpide, jonka avulla turvaamme laji.fi-palvelun toimivuuden kaikille käyttäjille sillä aikaa, kun kehitämme pysyvämpää ratkaisua.

Pahoittelemme aiheutunutta häiriötä, kiitos kärsivällisyydestäsi.

Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Spilosoma urticae
Auktorit
(Esper, 1789)
Yleiskieliset nimet
  • jänösiilikäs (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.62277
Taksonominen taso
Esiintyminen Suomessa
Esiintymisen tyyppi
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019
  • 2010
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Insekter och spindeldjur
  • Moths and butterflies
  • Macrolepidoptera