Vasamasiilikäs – Euplagia quadripunctaria

Siipiväli 46–62 mm. Naaras on keskimäärin hiukan suurempi kuin koiras. Tuntosarvet mustanruskeat. Pää ja keskiruumis valkeankellertävät; keskiruumiin keskellä ja siipikansissa mustahko pitkittäisjuova. Takaruumis sinooperinpunainen, sen selkäpuolella rivi pieniä, mustia pilkkuja.

Etusiivet mustahkot, usein hiukan vihreänkiiltoiset. Takareuna valkeankellertävä. Etureunan tyvestä lähtee hyvin takaviisto, valkeankellertävä, 5–7 mm pituinen, taaksepäin kapeneva juova. Etureunasta kulkee kolme leveää, valkeankellertävää poikkivyötä, joista sisin suuntautuu takakulmaan ja kaksi ulommaista muodostavat Y:n muotoisen kuvion. Takakulman valkeahkossa alassa mustahko, pyöreä täplä ja 1–3 mustahkoa pilkkua. Takasiivet sinooperinpunaiset, niissä musta, pyöreä keskitäplä ja 2 suurehkoa, mustaa submarginaalilaikkua.

Muna pallomainen, kiiltävän vaalean kellanvalkea. Ennen kuoriutumista muuttuu tumman violetinharmaaksi.

Toukka 45–55 mm; harmaanruskea tai musta; selkäjuova leveä, oranssi; sivujuova jakautunut kermanvalkeiksi laikuiksi. Nystyrät suuret, ruskeanoranssit, sukaskimput lyhyet, suorat, vaaleanruskeat. Pää kiiltävän musta.

Kotelo melko vanttera, n. 20 mm, punaruskea. Kremaster pieni, siinä kapea nippu eripituisia vaaleanruskeita sukasia.

Lentää heinäkuun lopulta syyskuuhun.

Toukka syys–kesäkuussa; talvehtii pienenä.

Lentää päivällä, iltahämärissä ja yöllä; tulee valolle. Käy mielellään kukilla.

Toukka elää ruohoilla, varvuilla ja pensailla, kuten peipeillä (Lamium), horsmilla (Epilobium), pähkinäpensaalla (Corylus), vatukoilla (Rubus), kuusamalla (Lonicera) ja vihmoilla (Cytisus).

Koteloituu löyhään, valkeahkoon kotelokoppaan karikkeeseen maahan.

Lämpimillä valoisilla metsäalueilla ja niiden kuivilla, kivikkoisilla reunoilla.

Bestimmungshilfe des Lepiforums

Moth Dissection UK

Suomen Perhostutkijain Seura

Svenska fjärilar

Hydén, N., Jilg, K. & Östman, T. 2006. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare / Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 480 s.

Marttila, O. et al. 1996. Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. 384 s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Murzin, V. S. 2003. The Tiger Moths of the former Soviet Union (Insecta: Lepidoptera: Arctiidae). Pensoft, Sofia–Moscow. 243 s.

Patočka, J. 1992. Die Puppen der mitteleuropäischen Bärenspinner (Lepidoptera, Arctiidae). Bonner zoologische Beiträge 43(2): 293–323.

Porter, J. 2010. Colour identification guide to caterpillars of the British Isles. Apollo Books, Stenstrup. 275, [49] s.

Seitz, A. 1910. Family: Arctiidae, Tigermoths. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. 2. Volume: The Palearctic Bombyces & Sphinges. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. s. 43–108.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.